Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa
Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!
Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji
Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020
Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon
Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun
Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan
Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä
Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun
Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?
Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana
Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät
Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?
Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri
Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin
Joel Kuortti: Apua! Rahaa?
Hannele Cantell: Etäkoulussa tarvitaan oppimateriaaleja
Riitta Suominen: Viraali-ilmiöitä
Johanna Vehkoo: Opaskirja infodemian aikaan
Sanna Haanpää: Vinkkejä kevään apurahahakuun
Markus Hotakainen: Mars maailmalle!
Ilona Lindh: Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Mervi Holopainen: Oppikirjailijapalkinto rohkaisee oppikirjailijaa
Faktahommissa
Tietokirja äänikirjana
Sari Forsström
”Ne äänikirjathan on varmasti mukavia ja hyviä sellaiselle, joka tykkää dekkareista ja sen tyyppisestä, mutta eihän tietokirjoja kuunnella varmaan juuri lainkaan, kun ei niissä ole sillai juonta.”
Olen opiskellut historiaa ja toiminut kustantamovuosinani paljon juuri tietokirjojen parissa, joten nyt kun olen töissä äänikirjapalvelussa, niin varsin usein keskustelu tietokirjavuosien tuttavan kanssa alkaa suunnilleen noin. Totta onkin, että äänikirjoista puhuttaessa usein korostuu se, että vetäväjuoniset teokset toimivat ääniformaatissa hyvin, ja niitä kuunnellaan paljon.
Mutta se ei pidä paikkaansa, etteikö tietokirjoja kuunneltaisi ja kysyttäisi. Kuunnellaan ja kysytään! Parhaimmillaan tietokirjoja kuunnellaan alusta loppuun aivan kuin dekkaria, jonka jatkamiseen vetää se ilmeinen seikka, että murhaajan saa tietää vasta lopussa.
Millaisia tietokirjoja suomalaiset sitten kuuntelevat? BookBeatin kevään kuunnelluin tietokirja on Ben Macintyren Vakooja ja petturi (Atena 2020, suom. Aura Nurmi), joka kertoo venäläisen kaksoisagentti, eversti Oleg Gordijevskin tarinan. Kirja on arvostelumenestys ja parhaan rikostietokirjan CWA:n Kultaisen tikarin voittaja. ”No niin,” toteaa nyt moni. Siinä se nähtiin, kuunnelluin tietokirjakin on juuri rikostietokirjana maineikas. Toki niinkin, mutta kevään seuraavaksi kuunnelluimpia ovat Bill Brysonin Lyhyt historia lähes kaikesta (WSOY 2003, äänikirjana 2020, suom. Markku Päkkilä). Ei nyt varsinaisesti jatkuvajuoninen. Kuten ei Yuval Noah Hararin Sapienskaan (Bazar 2016, äänikirjana 2018, suom. Jaana Iso-Markku).
Kaikki edellä mainitut ohittaa yhteenlasketussa suosiossa selvin luvuin Antony Beevorin Toinen maailmansota 1-2 (WSOY 2012, äänikirjana 2020, suom. Jorma-Veikko Sappinen). Jukka Pitkäsen lukemana sen yhteiskesto on yli 45 tuntia. Sodan lopputuloksen tietävät kaikki, eikä sen kulkua voi kyllä millään ilveellä pitää pelkästään jatkuvajuonisena ja selkeästi eteenpäin paukuttavana.
Taitavasti kirjoitetuilla tietokirjoilla on siis kaikki mahdollisuudet olla suosittuja myös äänikirjoina. Jotkut kuuntelevat niitä pelkästään, ja monet vaihtelevat fiktion ja tiedon välillä. Väittääpä moni, että tietokirjat ovat helpompia kuunneltavia: niissä keskittymisen hetkellinen herpaantuminen ei haittaa, koska juoni ei ole yhtä ratkaiseva kuin romaanissa. Ja yleistieto karttuu.
Monenlainen tieto kiinnostaa, sekä käännöskirjoina että kotimaisten kirjoittajien teoksina. Historiaa on jo jonkin verran, mutta esimerkiksi psykologia ja populääri luonnontiede kiinnostaisivat varmasti monia. Äänikirja on myös tietokirjan aluetta.
Business Development Manager Sari Forsström vastaa äänikirjapalvelu BookBeatin Suomen liiketoiminnan kehittämisestä.