Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2022 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa

Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?

Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?

Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia

Iida Simes: Sivistyksen valoa!

Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää

Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää

Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?

Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija

Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta

Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!

Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan

Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi

Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa

Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen

Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?

Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!

Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

Faktahommissa

Sivistyksen valoa!

16.11.2021

Iida Simes

Kirjallisuutta ja kohtaamisia janoava kansa pääsee viimeinkin tapaamaan kirjailijoita ja toisiaan myös Jyväskylässä.

Jyväskylä, Tampere, Helsinki, Pariisi, Taormina. Pietarin ja Varsovan kautta Välimerelle. “Säynätsalon Thelman ja Louisen” kylpylämatkat Aix-les-Bainsiin, Wiesbadeniin, Biarriziin ja Marienbadiin. Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen kertovat uutuuskirjassaan Wivi & Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet miten Wivi Lönn ja Hanna Parviainen tekivät ahkerasti työtä ja rentoutuivat matkustelemalla 1900-luvun alun Euroopassa.

Markkanen ja Virtanen kirjoittavat loppusanoissaan, etteivät he osanneet kolme vuotta sitten projektia aloittaessaan kuvitella, miten kohta pandemia sulkisi koko maailman. Kun teos meni painoon tämän vuoden 2021 kesällä, koronan taltuttavat rokotukset olivat edistyneet, ja ainakin Pohjois-Euroopassa yhteiskunta alkoi aueta: “Ehkä saamme vielä kokea samanlaista vapauden huumaa, kuin Wivi ja Hanna tasan sata vuotta sitten 1920-luvun alussa”, he kirjoittavat. “Matkustamme meren yli Tallinnaan tai Tukholmaan kuin se olisi suurikin ihme ja sukellamme uhkarohkeasti suurkaupunkien ihmismassojen sekaan.”

Jopa Jyväskylään matkustaminen Helsingistä on tuntunut pieneltä ihmeeltä! Uudenmaan sulku on niin tuoreessa muistissa. Kirja-alalla on huomattu, miten kansa ympäri Suomea janoaa kulttuuria ja sivistystä, ja viimein koittaa Jyväskylän vuoro messuta. Kirjallisuutta rakastavat ihmiset haluavat sammuttaa tiedon nälkää myös osallistumalla tapahtumiin ja tapaamalla kirjailijoita, eikä pelkästään ahmimalla kirjoja omassa rauhassaan.

Jyväskylän kirjamessut uudistettiin vuonna 2019. Ne onnistuivat hyvin, ja uusi ajankohta marraskuussa sai positiivista palautetta. Vuoden 2020 kirjamessuja alettiin järjestää heti, kun kirja-ala alkoi toipua joulusesongista, mutta tapahtuma peruuntui, kuten peruuntuivat kautta maan kaikki läsnäoloa edellyttävät suuret kulttuuritapahtumat yli vuoden ajan. Onneksi nyt näyttää siltä, että 20.–21.11.2021 pystymme järjestämään hienot messut.

Kirjamessut auttavat yleisöä tulkitsemaan maailmaa ja löytämään järjestystä pään sisäiseen kaaokseen. Tänä vuonna Jyväskylässä vierailee useita journalisteina kunnostautuneita tietokirjailijoita, kuten YLEn EU-reportaaseistaan tunnettu, nykyisin A-studiossa työskentelevä Petri Raivio, jonka kirja Pitkät jäähyväiset — Reportaasi fossiili-Euroopan syrjäseuduilta avaa inhimillisten tarinoiden kautta minkälaisia ongelmia liittyy fossiilisten polttoaineiden energiakäytön alasajoon ja populistipuolueiden nousuun alueilla, joilla epätoivo ja viha valjastetaan politiikan käyttövoimaksi. Legendaariset kirjeenvaihtajat Kari Lumikero ja Petri Saraste kertaavat lähihistoriaa, ja hekin valottavat sekä esiintymislavalla että kirjassaan sitä, miten maailmasta on muotoutunut nykyisen kaltainen.

Sunnuntai-iltapäivänä yli 200 esityksen jälkeen koittaa messujen viimeinen suuri ohjelmanumero, melkein tunnin mittainen Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden paneeli. Mutta mikä tärkeintä, Wivistä ja Hannasta kertovan kirjan lisäksi viisi muuta tietokirjallisuuden huippua pääsevät lopulta parhaaseen seuraan, eli innostuneiden asiakkaiden kotiin lukulampun valoon.

 

Iida Simes on Jyväskylän kirjamessujen ohjelmapäällikkö ja tietokirjailija. Katso Jyväskylän kirjamessujen ohjelma täältä. Yhdistys on mukana Jyväskylän kirjamessuilla Tietokirjaraadilla.