Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Faktahommissa

Sitaattioikeus – miten se menikään?

13.09.2022

Mikko Niemelä

Julkiseen keskusteluun nousee välillä kysymyksiä teoksien siteeraamiskäytännöistä. Myös toimistomme saa ajoittain yhteydenottoja koskien hyvää lainaustapaa. Miten ne sitaattikäytännöt menivätkään? Saako esimerkiksi romaanissa käyttää hyväksi tietokirjaa? Tässä lyhyt kertaus.

Sitaattioikeus on tekijänoikeuden rajoitus. Tekijänoikeuden lähtökohtana on tekijän yksinoikeus teoksen valmistamiseen tai julkaisemiseen, mikä koskee myös teoksen osan julkaisemista. Pääsääntönä on luvan pyytäminen tekijältä, mikäli toinen haluaa käyttää tämän teosta osana omaa teostaan. Sitaattioikeus rajoittaa tekijänoikeutta, oikeuttaen toista henkilöä lainaamaan teosta ilman tekijän lupaa, kunhan sitaatti tehdään oikein. 

Sitaattioikeuden perusteella julkistetusta teoksesta on lupa ottaa hyvän tavan mukaisesti lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Siteeraus tarkoittaa toisen tekstin suoraa lainaamista, eli sen sanatarkkaa tai hyvin pienin muutoksin tehtyä lainaamista. Siteeraus on erotettava toisen kirjoittaman teoksen käyttämisestä oman teoksen lähteenä. Tekijänoikeus suojaa vain teoksen ilmaisumuotoa, ei sen sisältämää tietoa tai ideaa. Lähdeteoksen sisältämän tiedon hyödyntäminen omaan teokseen ei ole teoksen siteerausta, jos tieto ilmaistaan omin sanoin ilman suoria lainauksia. 

Hyvän tavan mukaisuus edellyttää alkuperäisen tekijän nimen ja lähteen ilmoittamista sitaatin yhteydessä. Siteerattu teksti on selkeästi erotettava omasta tekstistä käyttämällä esimerkiksi lainausmerkkejä, kursiivia tai lihavointia. Mitään varsinaisia muotovaatimuksia siteeraukselle ei ole säädetty. Tieteellisessä kirjoittamisessa lähdeviittausten merkitsemisessä on omat alan sisäiset käytännöt, jotka eivät perustu lainsäädäntöön. Fiktiivisissä teoksissa kuten romaaneissa vastaavanlaisia käytäntöjä ei ole, leipätekstissä lähteitä ei välttämättä mainita lainkaan. Myös romaanissa on mainittava lähde, mikäli kyse on suorasta lainauksesta. Tämä voi toteutua esimerkiksi mainitsemalla lähdeluettelossa, millä sivuilla lainaukset ovat ja mistä teoksista lainaukset on tehty.

Lainauksella on oltava asiallinen yhteys teokseen, johon sitaatti otetaan. Lainauksen täytyy havainnollistaa, selkeyttää tai taustoittaa lainaajan omaa teosta. Laissa ei ole säädetty sallitun lainauksen laajuutta, sitä arvioidaan tapauskohtaisesti. Laajuutta arvioidaan sen perusteella, edellyttääkö siteerauksen tarkoitus tietyn kokoista lainausta. Teos ei saa koostua olennaisilta osiltaan pelkistä sitaateista.

Sitaattioikeus on teknologianeutraali oikeus. Tämä tarkoittaa, että merkitystä ei ole sillä, millainen teos tai julkaisumuoto lainatulla tai lainaavalla teoksella on. Painetusta kirjasta voidaan ottaa sitaatti sähköiseen julkaisuun ja toisin päin. Myös muita kuin kirjallisia teoksia, kuten musiikkia tai valokuvia voidaan siteerata. 

Mikko Niemelä on Suomen tietokirjailijat ry:n juristi.