Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa

Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?

Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?

Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia

Iida Simes: Sivistyksen valoa!

Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää

Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää

Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?

Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija

Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta

Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!

Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan

Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi

Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa

Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen

Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?

Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!

Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella

Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla

Faktahommissa

Ravitsemustieto hämmentää

19.10.2021

Leena Putkonen

Kuulemme lähes päivittäin mitä erilaisimpia ravitsemusneuvoja. Monet perättömät neuvot voivat kuulostaa hyvin tieteellisiltä. Vanha sanonta, että jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se sitä todennäköisesti on.

On hienoa, että uusista tutkimuslöydöksistä kerrotaan ravitsemustieteestä kiinnostuneille. Yksittäisten tutkimustulosten arvo on kuitenkin köykäinen. Niihin kannattaa suhtautua siten, että jää seuraamaan aihealuetta. Dramaattisia muutoksia ruokavalioon on harvoin tarve tehdä tällaisessa tilanteessa. Tuoreesta tiedosta kirjoittaessa kannattaa auttaa lukijaa kertomalla, mikä laajempi tietämys tai konsensus on kyseisestä aiheesta.

Lukijoiden palvelua on myös viitteiden tarkka käyttö. Ensimmäistä tietokirjaani kirjoittaessa ajattelin, että tekstin seassa olevat viitteet vain sotkisivat lukukokemusta. Nyt olen eri mieltä, ja nykyisin merkkaan viitteet huolellisesti. Loppujen lopuksi siitä hyötyy kirjoittaja itsekin: on helpompi tarkistaa, mitä yksittäisissä tutkimuksissa sanottiinkaan.

Ravitsemustiede tarkentuu koko ajan, mutta suuret linjat tuntuvat pitävän pintansa. Hyvää tekevän ruokavalion perustan muodostavat monipuolisesti syötynä kasvikunnan tuotteet, eli kasvikset, hedelmät, marjat, täysjyväviljatuotteet, palkokasvit, pähkinät, siemenet ja kasviöljyt. Ruokavalioon saattaa kuulua myös kalaa ja maltilla muita liharuokia. Näissä raameissa voi toteuttaa monenlaisia ruokavalioita.

Pahimmat huuhaan sudenkuopat ohittaa sillä, että miettii kokonaiskuvaa. Ihminen on sitkeää tekoa. Emme olisi lajina selvinneet, jos terveytemme olisi eksaktin tiedon varassa. Saati sen, että on pakko syödä veriryhmänsä mukaan, tai ottaa vastuulleen sisäelinten pH:ta säätelevät tehtävät tai muuten käy hullusti. Pää kannattaa pitää kylmänä moninaisten neuvojen äärellä.

Tänä päivänä vallitsevan terveysuskovaisuuden keskellä on hyvä muistaa, että ruoalla on tärkeitä tehtäviä, jotka eivät liity suoraan ruoan ravintoarvoon. Yhdessä syöminen pitää yllä sosiaalisia suhteita ja maukkaat ruoat tuovat nautintoa. Syömisestä ei kannata tehdä sääntöjen viidakkoa, jonne on helppo hukkua.

Leena Putkonen on laillistettu ravitsemusterapeutti ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut mm. ruokamysteereistä. Putkonen esiintyy Helsingin Kirjamessuilla keskustelussa Tieto, valetieto, huuhaa – Mistä tietää mikä on totta? sunnuntaina 31.10. klo 10.30 Vallisaari-lavalla.

Leena Putkosen kuva: Sofia Korkala

Kommentointi

Voidaksesi kommentoida artikkelia, kirjaudu sisään palveluun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia, rekisteröidy.