Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla
Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?
Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia
Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour
Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä
Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat
Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille
Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit
Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi
Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?
Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen
Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!
Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion
Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa
Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia
Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja
Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?
Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle
Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle
Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?
Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän
Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein
Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja
Faktahommissa
Ravitsemustieto hämmentää
Leena Putkonen
Kuulemme lähes päivittäin mitä erilaisimpia ravitsemusneuvoja. Monet perättömät neuvot voivat kuulostaa hyvin tieteellisiltä. Vanha sanonta, että jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se sitä todennäköisesti on.
On hienoa, että uusista tutkimuslöydöksistä kerrotaan ravitsemustieteestä kiinnostuneille. Yksittäisten tutkimustulosten arvo on kuitenkin köykäinen. Niihin kannattaa suhtautua siten, että jää seuraamaan aihealuetta. Dramaattisia muutoksia ruokavalioon on harvoin tarve tehdä tällaisessa tilanteessa. Tuoreesta tiedosta kirjoittaessa kannattaa auttaa lukijaa kertomalla, mikä laajempi tietämys tai konsensus on kyseisestä aiheesta.
Lukijoiden palvelua on myös viitteiden tarkka käyttö. Ensimmäistä tietokirjaani kirjoittaessa ajattelin, että tekstin seassa olevat viitteet vain sotkisivat lukukokemusta. Nyt olen eri mieltä, ja nykyisin merkkaan viitteet huolellisesti. Loppujen lopuksi siitä hyötyy kirjoittaja itsekin: on helpompi tarkistaa, mitä yksittäisissä tutkimuksissa sanottiinkaan.
Ravitsemustiede tarkentuu koko ajan, mutta suuret linjat tuntuvat pitävän pintansa. Hyvää tekevän ruokavalion perustan muodostavat monipuolisesti syötynä kasvikunnan tuotteet, eli kasvikset, hedelmät, marjat, täysjyväviljatuotteet, palkokasvit, pähkinät, siemenet ja kasviöljyt. Ruokavalioon saattaa kuulua myös kalaa ja maltilla muita liharuokia. Näissä raameissa voi toteuttaa monenlaisia ruokavalioita.
Pahimmat huuhaan sudenkuopat ohittaa sillä, että miettii kokonaiskuvaa. Ihminen on sitkeää tekoa. Emme olisi lajina selvinneet, jos terveytemme olisi eksaktin tiedon varassa. Saati sen, että on pakko syödä veriryhmänsä mukaan, tai ottaa vastuulleen sisäelinten pH:ta säätelevät tehtävät tai muuten käy hullusti. Pää kannattaa pitää kylmänä moninaisten neuvojen äärellä.
Tänä päivänä vallitsevan terveysuskovaisuuden keskellä on hyvä muistaa, että ruoalla on tärkeitä tehtäviä, jotka eivät liity suoraan ruoan ravintoarvoon. Yhdessä syöminen pitää yllä sosiaalisia suhteita ja maukkaat ruoat tuovat nautintoa. Syömisestä ei kannata tehdä sääntöjen viidakkoa, jonne on helppo hukkua.
Leena Putkonen on laillistettu ravitsemusterapeutti ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut mm. ruokamysteereistä. Putkonen esiintyy Helsingin Kirjamessuilla keskustelussa Tieto, valetieto, huuhaa – Mistä tietää mikä on totta? sunnuntaina 31.10. klo 10.30 Vallisaari-lavalla.
Leena Putkosen kuva: Sofia Korkala
Kommentointi
Voidaksesi kommentoida artikkelia, kirjaudu sisään palveluun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia, rekisteröidy.