Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa
Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!
Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji
Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020
Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon
Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun
Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan
Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä
Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun
Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?
Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana
Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät
Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?
Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri
Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin
Joel Kuortti: Apua! Rahaa?
Hannele Cantell: Etäkoulussa tarvitaan oppimateriaaleja
Riitta Suominen: Viraali-ilmiöitä
Johanna Vehkoo: Opaskirja infodemian aikaan
Sanna Haanpää: Vinkkejä kevään apurahahakuun
Markus Hotakainen: Mars maailmalle!
Ilona Lindh: Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Mervi Holopainen: Oppikirjailijapalkinto rohkaisee oppikirjailijaa
Faktahommissa
Opaskirja infodemian aikaan
Miksi kirjoittaa misinformaatiosta jotain niin vanhanaikaista kuin kirja, kun on kirjoittanut siitä vuosikausia verkkoon? Kuulin kysymyksen usein, kun tuorein tietokirjani Valheenpaljastajan käsikirja (Kosmos, 2019) viime lokakuussa ilmestyi.
Kirja on syntynyt samasta syystä kuin Yle Oppimiselle tekemäni Valheenpaljastaja-juttusarja, jota on julkaistu Ylen verkkosivuilla vuodesta 2015. Olen halunnut jakaa kaikille ihmisille faktantarkistuksen ja kriittisen ajattelun työkaluja. Minusta ne ovat uusia kansalaistaitoja, ja ne kuuluvat kaikille.
On toki loogista kirjoittaa internetissä tapahtuvista asioista juuri internetiin. Mutta kirja (oli se sitten paperille painettu tai digitaalinen) voi saavuttaa uusia yleisöjä. Myös verkkojuttujen lukijat saavat siitä syventävää tietoa.
Journalismilta vaaditaan ajankohtaisuutta. Tietokirjaa kirjoittaessaan toimittaja voi irtaantua ajattelemaan vapaammin ja laajemmin. Siinä missä uutisteksti vetää väkisin mutkia suoriksi, kirja sietää paremmin monimutkaisuutta ja epävarmuutta – tosin ei ajattelun hämärtymisen kustannuksella.
Kun kirjoitin Valheenpaljastajan käsikirjaa, ajattelin, että lukijan pitää voida palata kirjan pariin vielä vuosien ajan. Siitä pitää olla hyötyä aina, kun lukija kohtaa misinformaatiota ja haluaa ymmärtää siihen liittyviä ilmiöitä.
Siksi kirjassa on pitkiä lukuja, jotka ovat syväsukelluksia tärkeimpiin aihepiireihin, kuten salaliittoteorioihin ja misinformaation psykologiaan, eli siihen, mikä saa ihmiset uskomaan väärään tietoon. Samasta syystä siinä on tiiviitä tietoiskuja esimerkiksi terveyshuuhaan tunnistamisesta, kuvahakujen tekemisestä ja tiedonhaun tarkentamisesta.
Vaikka kirja on kirjoitettu ennen koronaviruspandemiaa, se auttaa tunnistamaan ja torjumaan virukseen liittyvää harhaanjohtavaa tietoa. Korona-aiheista misinformaatiota on jo liikkeellä niin valtavia määriä, että pandemian lisäksi on syytä huolestua infodemiasta.
Jokaisen kannattaa nyt ja aina muistaa ainakin nämä kaksi nyrkkisääntöä:
- Jos se vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta. Tämä pätee niin ihmeparannuskeinoihin kuin tunteisiin vetoaviin yksilötarinoihin.
- Jos pulssi nousee ja veri kohisee, ota tuumaustauko. Kun huomaat, että verkossa kohtaamasi informaatio herättää sinussa suuttumusta, pelkoa tai muita voimakkaita tunteita, pysähdy hetkeksi. Mieti, kannattaako tietoa jakaa eteenpäin.
Lue täältä vinkit korona-aiheisen misinformaation tunnistamiseen.
Johanna Vehkoo on misinformaatioon erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija.
Johanna Vehkoon kuva: Arttu Muukkonen.