Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä ja nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät parittomien viikkojen tiistaisin.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Faktahommissa

Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän

12.02.2019

Pirjo Hiidenmaa

Kannattaako kirjoittaa tietokirja, jolle voi odottaa enimmillään viitisensataa lukijaa? Mikäs se sellainen kirja on, jonka myynti hyytyy jo lähtötelineissä?
Kaikki kirjat eivät suinkaan paistattele suuressa julkisuudessa, eikä niiden myyntiä voi jouduttaa pontevilla markkinointikampanjoilla.

Suomen kokoisessa maassa on ammattiryhmiä, jotka tarvitsevat kipeästi oman alansa uusinta tietoa, mutta näitä ammattilaisia ei ole tuhatmäärin. Tietotarpeisiin on kuitenkin tärkeää vastata, joten jonkun on koottava uutta ja käyttökelpoista tutkimustietoa asiantuntijoille työn ja ammattitaidon tueksi. Jos kirjoja tehtäisiin vain sen mukaan, millä aloilla on lukijoita paljon, kulttuuri ja sivistys kapenisivat huomattavasti.

Kirjan myyntiluvut eivät vaikuta tekijöiden työmäärään. Saksan kielen oppikirjojen tekeminen on ihan yhtä työlästä kuin englannin kielenkin, ja niitä tarvitaan kaikille luokka-asteille, vaikka saksaa luetaan vain joissakin kouluissa ja englantia kaikissa kouluissa.

Vaikka kirjoja kirjoitetaan lukijoille, kirjat ovat myös ammattitaidon ja asiantuntijuuden kehittämisen välineitä tekijöilleen. Akateemisessa maailmassa julkaiseminen on välttämätöntä, jos haluaa osoittaa pätevyyttään ja saada paikkansa omalla alallaan. Myös tietokirjailija voi osoittaa omaa osaamistaan ja ajatteluaan kirjoittamalla kirjan omalta alaltaan. Paras kuulemani perustelu kirjan kirjoittamiselle on tässä: ”Minun on kirjoitettava – kuinka muuten tietäisin, mitä ajattelen!”

Erityisesti terapeutit, konsultit ja muissa asiantuntijatehtävissä olevat voivat palvella asiakaskuntaansa avaamalla omaa osaamistaan kirjoissa. Näin asiakkaan ei tarvitse ostaa palvelua mainosten ja kuulopuheiden perusteella.

Monen tietokirjan kuvataan syntyneen tarpeesta koota hajallaan olevaa tietoa yhteen. Kun tietoisuuteen nousee uusia aihepiirejä, on tarpeen suodattaa ja kerätä hajanaista tietoa ja rakentaa siitä kokonaiskuva. Tämä tarve voi koskea arkisia asioita, kuten ravitsemusta ja hometaloja mutta myös laajempia maailmankuvan kokonaisuuksia, jolloin puhutaan synteesikirjoista, älykkökirjoista (”brainy books”). Usein käy myös toisin päin: kirja tekee uuden aiheen näkyväksi, antaa välineet käsitellä ilmiötä ja saattaa käynnistää laajan keskustelun tai yhteiskunnallisen liikehdinnän. Esimerkkejä viime vuosilta on löydettävissä.

Joskus joku kritisoi uusien oppikirjojen kirjoittamista. Mitä suomen kieliopissa on tapahtunut sellaista, joka vaatii uuden kirjan? Tai matematiikassa? Entä historiassa? Monelle oppikirjailijalle kirjan kirjoittaminen on samalla tutkimusmatka uudenlaiseen pedagogiseen ajatteluun ja oman työn kehittämiseen. Tuskin löytyy yhtäkään oppikirjailijaa, joka tieten tahtoen kirjoittaisi valmiiksi tuttua ja vanhanaikaista kirjaa. Päinvastoin, oppikirjailijoita tuntuu kannattelevan eteenpäin mahdollisuus uudistaa ja parantaa opetusta.

Kirja tekee tiedon ja ymmärryksen näkyväksi. Näin siitä voidaan keskustella ja tarvittaessa myös kritisoida. Tämän ansiosta maailma menee eteenpäin.

Tässä olen nostanut esiin kirjoja, joita tarvitaan tiedon välittämiseen, ammatillisiin, pedagogisiin tai muihin asiantuntijatehtäviin. Näiden lisäksi tarvitaan toki runsain mitoin valovoimaista tietokirjallisuutta elämysten ja lukukokemusten esittämiseen. Hyvässä tapauksessa kaikki nämä puolet yhdistyvät.

Pirjo Hiidenmaa on tietokirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

hyvä kirjoitus

Tutkitun tiedon merkitys sen kuin vaan lisääntyy etenkin, kun esillä on mitä kummalllisempia mm. tutkimusta vähätteleviä lausuntoja päätöksentekijöiden suunnasta.

- ti 12. helmikuuta 2019 14.44.26

Täysosuma🍀

Tosi monipuolinen eri lukijaryhmien ja tietokirjailijoiden tarpeet ja toiveet kiteyttävä kirjoitus.

- ti 12. helmikuuta 2019 16.14.22

Hyvä Pirjo!

Juuri näin. Ajattelu antaa tulevaisuudelle suunnan ja synnyttää uusia näkökulmia maailmaan. Kirjassa yhdistyvät kirjoittajan, aiheen ja lukijan energiat ja kokemus. Hyvä kirja ei ole välttämättä myyntimenestys, vaan hetki joka muuttaa ihmisen elämän suunnan. Joko kirjailijan tai kirjoittajan - ehkä molempien. Suomessa menee vuosia, ennen kuin uudet ajattelumallit huomataan. Hyvänä esimerkkinä kännykät ja niiden vakiintuminen jokaisen taskuun.

- ti 12. helmikuuta 2019 18.31.48

Samaa mieltä

Mutta, todellisuus on kuitenkin toinen. Kuka julkaisee pienpanokset ja kantaa tappion, entä kirjoittajan palkkion? Olemme menossa huolestuttavaan suuntaan. Löytyisikö Tietokirjailijoilta ajatuksia tilan kääntämiseksi?

- ti 12. helmikuuta 2019 19.00.35

Samaa mieltä

Mitään lisäämättä tai pois ottamatta :)

- ti 12. helmikuuta 2019 19.29.58

Ajan taju

Kiitos taas Pirjo tärkeästä kirjoituksesta!
Vanhentuneet oppikirjat järkyttivät koululaista jo 50-luvulla. Mantere-Sarvan historia oli ollut käytössä jo 30-luvulla. Maailman muuttumista ei ymmärrä vanhojen ajatusten pohjalta.

- ke 13. helmikuuta 2019 13.34.17

Tietokirjoilla ei meritoidu

Yliopistossa suomenkielisen tietokirjan status = nolla. Tietokirjasta ei yleensä saa yhtään Jufo-pistettä. Dekaani Hiidenmaa voisi asemansa puolesta yrittää vaikuttaa tähän.

- pe 1. maaliskuuta 2019 10.47.33