Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät parillisten viikkojen tiistaisin.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi

Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa

Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen

Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?

Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!

Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella

Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla

Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa

Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!

Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji

Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020

Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä

Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon

Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun

Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta

Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan

Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä

Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun

Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?

Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan

Faktahommissa

Mitä tietokirjailija tienaa?

15.11.2019

Mikko Grönlund

Tietokirjailijan verolliset kokonaistulot muodostuvat vaihtelevasta joukosta erilaisia tuloja. Varsinaisesta tietokirjallisesta työstä saatuja tuloja ovat esimerkiksi kustantajilta saadut tilitykset, lainauskorvaukset, muut tekijänoikeuskorvaukset sekä muut palkat tai palkkiot varsinaisesta tietokirjailijan työstä. Muita tietokirjailijan työhön liittyviä tuloja taas ovat muun muassa esiintymispalkkiot sekä asiantuntijatyö.

Suomalaiset tietokirjailijat muodostavat kuitenkin varsin heterogeenisen korkeasti koulutettujen ”moniottelijoiden” ryhmän, joiden varsinaisesta tietokirjallisesta työstä ansaitsemat tulot vaihtelevat runsaasti. Viime vuonna tulot vaihtelivat 0 euron ja noin 180 000 euron välillä. Tietokirjailijan vuotuisiin tuloihin vaikuttavat useat tekijät, kuten esimerkiksi se, kuinka usein tämä saa uuden kirjan valmiiksi.

Vaihtoehtoisten totuuksien maailmassa luotettavan ja tutkimukseen perustuvan tiedon merkitys ei ole ainakaan vähentynyt. Tietokirjallisesta työstä saadut tulot näyttävät kuitenkin valitettavasti laskeneen. Vuonna 2012 varsinaisesta tietokirjallisesta työstä saatujen tulojen mediaani oli 1 525 euroa, mutta vuonna 2018 mediaani oli enää 1 111 euroa vuodessa – vähiten ansaitsevan neljänneksen (alakvartiili) tulo oli vain 173 euroa ja eniten ansaitsevan neljänneksen (yläkvartiili) 4 607 euroa.

Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden 715 tietokirjailijan ilmoittamat verolliset tulot varsinaisesta tietokirjailijan työstä olivat vuonna 2018 yhteensä vajaat 4,3 miljoonaa euroa. Selvästi suurin tulolaji, noin kahden kolmasosan osuudella, olivat edelleen kustantajilta saadut tilitykset. Muista varsinaisesta tietokirjailijan työstä saatujen palkkojen ja palkkioiden osuus oli noin neljännes. Vuonna 2010 ensimmäistä kertaa tilitettyjen lainauskorvausten osuus oli viime vuonna noussut vajaaseen kymmenesosaan.

Tämä kirjoitus pohjautuu Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenkunnalle tehtyyn tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli selvittää tietokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2018, saada tietoa tietokirjailijoiden tulojen suuruudesta ja niiden lähteistä sekä taloudellisessa tilanteessa tapahtuneista muutoksista ja muutosten syistä.

Mikko Grönlund on Turun yliopiston Brahea-keskuksen tutkimuspäällikkö, joka toteutti Suomen tietokirjailijat ry:n taloudellisen tutkimuksen tietokirjailijan asemasta. Tutkimukseen voi tutustua täällä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: