Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä
Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa
Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?
Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?
Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia
Iida Simes: Sivistyksen valoa!
Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää
Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää
Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?
Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija
Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta
Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!
Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan
Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi
Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa
Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa
Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari
Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse
Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta
Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen
Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?
Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa
Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!
Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan
Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella
Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla
Faktahommissa
Mitä tietokirjailija tienaa?
Mikko Grönlund
Tietokirjailijan verolliset kokonaistulot muodostuvat vaihtelevasta joukosta erilaisia tuloja. Varsinaisesta tietokirjallisesta työstä saatuja tuloja ovat esimerkiksi kustantajilta saadut tilitykset, lainauskorvaukset, muut tekijänoikeuskorvaukset sekä muut palkat tai palkkiot varsinaisesta tietokirjailijan työstä. Muita tietokirjailijan työhön liittyviä tuloja taas ovat muun muassa esiintymispalkkiot sekä asiantuntijatyö.
Suomalaiset tietokirjailijat muodostavat kuitenkin varsin heterogeenisen korkeasti koulutettujen ”moniottelijoiden” ryhmän, joiden varsinaisesta tietokirjallisesta työstä ansaitsemat tulot vaihtelevat runsaasti. Viime vuonna tulot vaihtelivat 0 euron ja noin 180 000 euron välillä. Tietokirjailijan vuotuisiin tuloihin vaikuttavat useat tekijät, kuten esimerkiksi se, kuinka usein tämä saa uuden kirjan valmiiksi.
Vaihtoehtoisten totuuksien maailmassa luotettavan ja tutkimukseen perustuvan tiedon merkitys ei ole ainakaan vähentynyt. Tietokirjallisesta työstä saadut tulot näyttävät kuitenkin valitettavasti laskeneen. Vuonna 2012 varsinaisesta tietokirjallisesta työstä saatujen tulojen mediaani oli 1 525 euroa, mutta vuonna 2018 mediaani oli enää 1 111 euroa vuodessa – vähiten ansaitsevan neljänneksen (alakvartiili) tulo oli vain 173 euroa ja eniten ansaitsevan neljänneksen (yläkvartiili) 4 607 euroa.
Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden 715 tietokirjailijan ilmoittamat verolliset tulot varsinaisesta tietokirjailijan työstä olivat vuonna 2018 yhteensä vajaat 4,3 miljoonaa euroa. Selvästi suurin tulolaji, noin kahden kolmasosan osuudella, olivat edelleen kustantajilta saadut tilitykset. Muista varsinaisesta tietokirjailijan työstä saatujen palkkojen ja palkkioiden osuus oli noin neljännes. Vuonna 2010 ensimmäistä kertaa tilitettyjen lainauskorvausten osuus oli viime vuonna noussut vajaaseen kymmenesosaan.
Tämä kirjoitus pohjautuu Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenkunnalle tehtyyn tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli selvittää tietokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2018, saada tietoa tietokirjailijoiden tulojen suuruudesta ja niiden lähteistä sekä taloudellisessa tilanteessa tapahtuneista muutoksista ja muutosten syistä.
Mikko Grönlund on Turun yliopiston Brahea-keskuksen tutkimuspäällikkö, joka toteutti Suomen tietokirjailijat ry:n taloudellisen tutkimuksen tietokirjailijan asemasta. Tutkimukseen voi tutustua täällä.