Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Faktahommissa

Mitä tietokirjailija tienaa?

15.11.2019

Mikko Grönlund

Tietokirjailijan verolliset kokonaistulot muodostuvat vaihtelevasta joukosta erilaisia tuloja. Varsinaisesta tietokirjallisesta työstä saatuja tuloja ovat esimerkiksi kustantajilta saadut tilitykset, lainauskorvaukset, muut tekijänoikeuskorvaukset sekä muut palkat tai palkkiot varsinaisesta tietokirjailijan työstä. Muita tietokirjailijan työhön liittyviä tuloja taas ovat muun muassa esiintymispalkkiot sekä asiantuntijatyö.

Suomalaiset tietokirjailijat muodostavat kuitenkin varsin heterogeenisen korkeasti koulutettujen ”moniottelijoiden” ryhmän, joiden varsinaisesta tietokirjallisesta työstä ansaitsemat tulot vaihtelevat runsaasti. Viime vuonna tulot vaihtelivat 0 euron ja noin 180 000 euron välillä. Tietokirjailijan vuotuisiin tuloihin vaikuttavat useat tekijät, kuten esimerkiksi se, kuinka usein tämä saa uuden kirjan valmiiksi.

Vaihtoehtoisten totuuksien maailmassa luotettavan ja tutkimukseen perustuvan tiedon merkitys ei ole ainakaan vähentynyt. Tietokirjallisesta työstä saadut tulot näyttävät kuitenkin valitettavasti laskeneen. Vuonna 2012 varsinaisesta tietokirjallisesta työstä saatujen tulojen mediaani oli 1 525 euroa, mutta vuonna 2018 mediaani oli enää 1 111 euroa vuodessa – vähiten ansaitsevan neljänneksen (alakvartiili) tulo oli vain 173 euroa ja eniten ansaitsevan neljänneksen (yläkvartiili) 4 607 euroa.

Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden 715 tietokirjailijan ilmoittamat verolliset tulot varsinaisesta tietokirjailijan työstä olivat vuonna 2018 yhteensä vajaat 4,3 miljoonaa euroa. Selvästi suurin tulolaji, noin kahden kolmasosan osuudella, olivat edelleen kustantajilta saadut tilitykset. Muista varsinaisesta tietokirjailijan työstä saatujen palkkojen ja palkkioiden osuus oli noin neljännes. Vuonna 2010 ensimmäistä kertaa tilitettyjen lainauskorvausten osuus oli viime vuonna noussut vajaaseen kymmenesosaan.

Tämä kirjoitus pohjautuu Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenkunnalle tehtyyn tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli selvittää tietokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2018, saada tietoa tietokirjailijoiden tulojen suuruudesta ja niiden lähteistä sekä taloudellisessa tilanteessa tapahtuneista muutoksista ja muutosten syistä.

Mikko Grönlund on Turun yliopiston Brahea-keskuksen tutkimuspäällikkö, joka toteutti Suomen tietokirjailijat ry:n taloudellisen tutkimuksen tietokirjailijan asemasta. Tutkimukseen voi tutustua täällä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: