Faktahommissa

Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Ville Blåfield

Runsaudenpula on hieno suomen kielen sana, ja kuvaa aika tarkasti tunnelmaa olohuoneessani viime toukokuussa. Olin kokoamassa ensimmäistä kertaa Helsingin Kirjamessujen ohjelmaa, ja ympäri olohuoneen lattiaa ja seiniä oli levitetty suuria printtejä excelöidyistä ohjelmaehdotuksista. Niitä oli yli 1 500.

Jos etukäteen olin elätellyt ajatusta jollain tavalla hallitusta prosessista, jota ohjaisivat ennalta määritellyt painotukset ja kuraattorin kirkas näkemys, karisivat harhat aika nopeasti. Mistä tällainen savotta edes aloitetaan? Täytettäviä ohjelmalavoja oli viisitoista, ohjelmapaikkoja yhdeksänsataa.

Kirjallisuusohjelman kuratoinnissa haaste on, ettei suurinta osaa teoksista ole lukenut. Valintoja tehdään tiiviiden ennakkotietojen, takakansitekstien, kustantamojen vakuuttelun, kirjailijan aiemman tuotannon, intuition perusteella.

Pian huomasin, että tässä tietokirjat ovat vahvoilla. Tutankhamonin salaisuudet? Kuulostaa kiinnostavalta. Kasvissyönnin unohdettu historia? Päähän aukeaa heti uumoiluja. Tähtitaivaan vaikutus kulttuuriimme? Count me in! Kaunokirjallisuuden tiivistäminen hissipuheeksi on haastavampaa.

Lopulta lavakartat jollain kaaoksen logiikalla täyttyivät. Päätin, että yritän kääntää runsaudenpulan voitoksi: Helsingin Kirjamessujen arvo on juuri ohjelman tajuttomassa monipuolisuudessa. Esillä ovat kaikki kirjallisuuden genret scifistä kokeelliseen runouteen, chick litistä sotahistoriaan. Kaaoksen hallitsijana pyrin pitämään huolen, että kaikki löysivät lavoilta paikkansa.

Korvaamattomana tukena tässä olivat monet asiantuntijatahot, jotka auttoivat valitsemaan ja kokoamaan eri genrejen ohjelmakokonaisuuksia: Tiedetorin tiedetoimijat ja Suomen tietokirjailijat, runo-ohjelman Nuoren Voiman Liitto, Dekkariseura, Svenska litteratursällskapet, vain joitain mainitakseni.

Ja jos moniäänisyys ja -lajisuus on ohjelmaa leimaava arvo, tuntuisi keinotekoiselta iskeä koko komeuden päälle leimana jokin kaiken yhteen vetävä teema, ajattelin. Niinpä tämän vuoden ohjelmateema – rakentava debatti – toteutetaan messuilla omana kahdeksan debattikeskustelun sarjanaan. Sen ulkopuolella lavojen muut 892 keskustelua ja kirjailijahaastattelua saavat olla jotain ihan muuta; uuden kirjallisuuden koko kirjo.

Koko Helsingin Kirjamessujen ohjelma löytyy osoitteesta helsinginkirjamessut.fi. Tiedetori-ohjelma on tuttuun tapaan koottu messutorstaille ja -perjantaille 27.–28.10. Kruununhaka-lavalle, mutta tietokirjallisuutta löytyy myös muilta lavoilta – Kruununhaan ohella erityisesti Hakaniemestä, Vallisaaresta ja Suomenlinnasta – kaikkina messupäivinä. Toivottavasti nähdään Messukeskuksessa!

Ville Blåfield on Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja. 

Ville Blåfieldin kuva: Helsingin Messukeskus