Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2022 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa

Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?

Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?

Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia

Iida Simes: Sivistyksen valoa!

Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää

Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää

Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?

Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija

Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta

Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!

Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan

Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi

Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa

Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen

Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?

Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!

Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan

Faktahommissa

Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?

25.01.2022

Mia Spangenberg

Lasten tietokirjallisuus kiinnostaa maailmalla, voidaan puhua suorastaan lasten tietokirjallisuuden buumista. Mutta millaisia lasten tietokirjoja ulkomaiset kustantajat etsivät? Kun olen keskustellut aiheesta kustantajien ja kääntäjien kanssa, keskeiseksi on noussut kolme asiaa.

1) Kustantajat hakevat kirjoja tutuista aiheista, joita esitellään uudella tai erikoisella tavalla

Elämäkertoja, joissa kerrataan faktoja merkittävän henkilön elämästä syntymästä kuolemaan, on riittämiin, mutta mitäpä jos aihetta lähestytäänkin lapsen näkökulmasta? Katri Kirkkopellon kirjoittama ja kuvittama Soiva Metsä: Jean Sibeliuksen matkassa (Lasten Keskus, 2015) onnistuu kuvaamaan erinomaisesti luonnon merkitystä Sibeliuksen musiikissa Sibeliuksen lapsenlapsen kautta.

Teoksessa lapsi ja pappa kävelevät yhdessä Ainolan metsässä, ja luonnon tuoma voima ja rauha ovat osa papan ja lapsen arkea. Ne luovat pohjan ymmärtää Sibeliuksen ainutkertaisuutta, kun perheen mummi myöhemmin kertoo Sibeliuksen elämänvaiheista.

2) Kustantajat hakevat tietoa yhdistettynä korkealaatuiseen kuvitukseen

Kirja voi erottua joukosta myös kuvituksellaan. Carlos da Cruzin kuvittama ja Anniina Mikaman kirjoittaman teoksen Päivä maapallolla: Koulussa (Karisto, 2019) hauskat yksityiskohdat auttavat lukijaa sukeltamaan eri puolilla maailmaa elävien lasten elämään. Samalla voi oivaltaa, kuinka samanlaisia me kaikki loppujen lopuksi olemme.

Jenni Erkintalon ja Réka Királyn kirjoittama ja kuvittama Ystäväni puu (Etana Editions, 2019) esittelee Suomen yleisimpiä puulajeja. Kirjaan voisi tarttua pelkästään kauniiden kuvien vuoksi, mutta samalla voi oppia puiden supervoimista tai innostua askartelusta. Sanaselitykset kirjan lopussa voivat myös innostaa pientä tieteilijää.

3) Kustantajat hakevat myös uusia aiheita

Kirjoja koirista ja kissoista tehdään jokaisessa maassa, mutta mitä jos olisikin tietokirja karkeista, jossa kerrotaan karkkien eri lajeista ja karkkien merkityksestä historiassa? Tästä oiva esimerkki on Vuokko Hurmeen kirjoittama ja Anni Nykäsen kuvittama Karkkikirja (WSOY, 2019). Se on hauska teos, johon voi palata aina uudelleen, ja jossa voi jopa testata, kuinka hyvin tuntee erilaisia karkkilajeja.

Tässä on vain muutama esimerkki laadukkaista suomalaisista tietokirjoista, joilla mielestäni on potentiaalia myös maailmalla. Suomen etuna ovat korkeasti koulutetut kirjoittajat ja kuvittajat. Heidän teoksillaan voisi rohkeammin tavoitella lukijoita ulkomailtakin. Kääntäjänä olisi ilo nähdä tietokirjoja mm. saamelaisista ja romaneista, tai vaikka kirjailijaikoni Tove Janssonin lapsuudesta.

Mia Spangenberg on englannintaja, joka asuu Seattlessa Yhdysvalloissa. Hän on kääntänyt mm. Mari Mannisen Finlandia-palkitun teoksen Yhden lapsen kansa. Hän toimii bloggaajana kääntäjien ylläpitämällä WorldKidLit-sivustolla, jonka päämääränä on promovoida käännettyä lastenkirjallisuutta englanninkielisissä maissa.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: