Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla
Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?
Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia
Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour
Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä
Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat
Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille
Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit
Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi
Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?
Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen
Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!
Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion
Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa
Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia
Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja
Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?
Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle
Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle
Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?
Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän
Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein
Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja
Faktahommissa
Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?
Mia Spangenberg
Lasten tietokirjallisuus kiinnostaa maailmalla, voidaan puhua suorastaan lasten tietokirjallisuuden buumista. Mutta millaisia lasten tietokirjoja ulkomaiset kustantajat etsivät? Kun olen keskustellut aiheesta kustantajien ja kääntäjien kanssa, keskeiseksi on noussut kolme asiaa.
1) Kustantajat hakevat kirjoja tutuista aiheista, joita esitellään uudella tai erikoisella tavalla
Elämäkertoja, joissa kerrataan faktoja merkittävän henkilön elämästä syntymästä kuolemaan, on riittämiin, mutta mitäpä jos aihetta lähestytäänkin lapsen näkökulmasta? Katri Kirkkopellon kirjoittama ja kuvittama Soiva Metsä: Jean Sibeliuksen matkassa (Lasten Keskus, 2015) onnistuu kuvaamaan erinomaisesti luonnon merkitystä Sibeliuksen musiikissa Sibeliuksen lapsenlapsen kautta.
Teoksessa lapsi ja pappa kävelevät yhdessä Ainolan metsässä, ja luonnon tuoma voima ja rauha ovat osa papan ja lapsen arkea. Ne luovat pohjan ymmärtää Sibeliuksen ainutkertaisuutta, kun perheen mummi myöhemmin kertoo Sibeliuksen elämänvaiheista.
2) Kustantajat hakevat tietoa yhdistettynä korkealaatuiseen kuvitukseen
Kirja voi erottua joukosta myös kuvituksellaan. Carlos da Cruzin kuvittama ja Anniina Mikaman kirjoittaman teoksen Päivä maapallolla: Koulussa (Karisto, 2019) hauskat yksityiskohdat auttavat lukijaa sukeltamaan eri puolilla maailmaa elävien lasten elämään. Samalla voi oivaltaa, kuinka samanlaisia me kaikki loppujen lopuksi olemme.
Jenni Erkintalon ja Réka Királyn kirjoittama ja kuvittama Ystäväni puu (Etana Editions, 2019) esittelee Suomen yleisimpiä puulajeja. Kirjaan voisi tarttua pelkästään kauniiden kuvien vuoksi, mutta samalla voi oppia puiden supervoimista tai innostua askartelusta. Sanaselitykset kirjan lopussa voivat myös innostaa pientä tieteilijää.
3) Kustantajat hakevat myös uusia aiheita
Kirjoja koirista ja kissoista tehdään jokaisessa maassa, mutta mitä jos olisikin tietokirja karkeista, jossa kerrotaan karkkien eri lajeista ja karkkien merkityksestä historiassa? Tästä oiva esimerkki on Vuokko Hurmeen kirjoittama ja Anni Nykäsen kuvittama Karkkikirja (WSOY, 2019). Se on hauska teos, johon voi palata aina uudelleen, ja jossa voi jopa testata, kuinka hyvin tuntee erilaisia karkkilajeja.
Tässä on vain muutama esimerkki laadukkaista suomalaisista tietokirjoista, joilla mielestäni on potentiaalia myös maailmalla. Suomen etuna ovat korkeasti koulutetut kirjoittajat ja kuvittajat. Heidän teoksillaan voisi rohkeammin tavoitella lukijoita ulkomailtakin. Kääntäjänä olisi ilo nähdä tietokirjoja mm. saamelaisista ja romaneista, tai vaikka kirjailijaikoni Tove Janssonin lapsuudesta.
Mia Spangenberg on englannintaja, joka asuu Seattlessa Yhdysvalloissa. Hän on kääntänyt mm. Mari Mannisen Finlandia-palkitun teoksen Yhden lapsen kansa. Hän toimii bloggaajana kääntäjien ylläpitämällä WorldKidLit-sivustolla, jonka päämääränä on promovoida käännettyä lastenkirjallisuutta englanninkielisissä maissa.