Faktahommissa

Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?

Mia Spangenberg

Lasten tietokirjallisuus kiinnostaa maailmalla, voidaan puhua suorastaan lasten tietokirjallisuuden buumista. Mutta millaisia lasten tietokirjoja ulkomaiset kustantajat etsivät? Kun olen keskustellut aiheesta kustantajien ja kääntäjien kanssa, keskeiseksi on noussut kolme asiaa.

1) Kustantajat hakevat kirjoja tutuista aiheista, joita esitellään uudella tai erikoisella tavalla

Elämäkertoja, joissa kerrataan faktoja merkittävän henkilön elämästä syntymästä kuolemaan, on riittämiin, mutta mitäpä jos aihetta lähestytäänkin lapsen näkökulmasta? Katri Kirkkopellon kirjoittama ja kuvittama Soiva Metsä: Jean Sibeliuksen matkassa (Lasten Keskus, 2015) onnistuu kuvaamaan erinomaisesti luonnon merkitystä Sibeliuksen musiikissa Sibeliuksen lapsenlapsen kautta.

Teoksessa lapsi ja pappa kävelevät yhdessä Ainolan metsässä, ja luonnon tuoma voima ja rauha ovat osa papan ja lapsen arkea. Ne luovat pohjan ymmärtää Sibeliuksen ainutkertaisuutta, kun perheen mummi myöhemmin kertoo Sibeliuksen elämänvaiheista.

2) Kustantajat hakevat tietoa yhdistettynä korkealaatuiseen kuvitukseen

Kirja voi erottua joukosta myös kuvituksellaan. Carlos da Cruzin kuvittama ja Anniina Mikaman kirjoittaman teoksen Päivä maapallolla: Koulussa (Karisto, 2019) hauskat yksityiskohdat auttavat lukijaa sukeltamaan eri puolilla maailmaa elävien lasten elämään. Samalla voi oivaltaa, kuinka samanlaisia me kaikki loppujen lopuksi olemme.

Jenni Erkintalon ja Réka Királyn kirjoittama ja kuvittama Ystäväni puu (Etana Editions, 2019) esittelee Suomen yleisimpiä puulajeja. Kirjaan voisi tarttua pelkästään kauniiden kuvien vuoksi, mutta samalla voi oppia puiden supervoimista tai innostua askartelusta. Sanaselitykset kirjan lopussa voivat myös innostaa pientä tieteilijää.

3) Kustantajat hakevat myös uusia aiheita

Kirjoja koirista ja kissoista tehdään jokaisessa maassa, mutta mitä jos olisikin tietokirja karkeista, jossa kerrotaan karkkien eri lajeista ja karkkien merkityksestä historiassa? Tästä oiva esimerkki on Vuokko Hurmeen kirjoittama ja Anni Nykäsen kuvittama Karkkikirja (WSOY, 2019). Se on hauska teos, johon voi palata aina uudelleen, ja jossa voi jopa testata, kuinka hyvin tuntee erilaisia karkkilajeja.

Tässä on vain muutama esimerkki laadukkaista suomalaisista tietokirjoista, joilla mielestäni on potentiaalia myös maailmalla. Suomen etuna ovat korkeasti koulutetut kirjoittajat ja kuvittajat. Heidän teoksillaan voisi rohkeammin tavoitella lukijoita ulkomailtakin. Kääntäjänä olisi ilo nähdä tietokirjoja mm. saamelaisista ja romaneista, tai vaikka kirjailijaikoni Tove Janssonin lapsuudesta.

Mia Spangenberg on englannintaja, joka asuu Seattlessa Yhdysvalloissa. Hän on kääntänyt mm. Mari Mannisen Finlandia-palkitun teoksen Yhden lapsen kansa. Hän toimii bloggaajana kääntäjien ylläpitämällä WorldKidLit-sivustolla, jonka päämääränä on promovoida käännettyä lastenkirjallisuutta englanninkielisissä maissa.