Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Riitta Korhonen: Turvaa selustasi, elämäkerturi!
Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?
Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli
Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla
Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat
Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä
Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä
Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki
Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä
Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!
Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus
Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä
Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji
Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä
Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä
Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla
Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?
Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa
Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin
Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon
Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa
Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?
Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?
Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?
Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle
Faktahommissa
Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Laura Karlsson
Tietokirjojen myynti kääntyi vuonna 2018 kasvuun, ja syyskuun loppuun mennessä myynti oli kasvanut myös vuonna 2019. Kari Hotakaisen kirjoittama henkilökuva Kimi Räikkösestä sekä Michelle Obaman teos Elämäni olivat viime vuoden myydyimpiä tietokirjoja. Kimi ylsi todelliselle paalupaikalle kirjamyynnissä: kirjoja myytiin lähes 190 000 kpl.
Tänä vuonna aivan vastaavia vetureita ei tietokirjamyynnissä ole ollut, joskin yli 80 000 kappaletta myynyt Jari Tervon Loiri. tullee löytymään vuoden myydyimpien tietokirjojen kärkisijoilta. Vuoden kokonaismyynti ei kuitenkaan ole kiinni muutamasta bestselleristä. 20 myydyimmän tietokirjan osuus genren myynnistä oli 18 % vuonna 2018. Aikaisempina vuosina osuus tietokirjoissa on ollut noin kymmenen prosenttia. Bestsellerien merkitys on ennen kaikkea huomioarvossa ja medianäkyvyydessä. Sitä kautta ne vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Varsinkin isoimmat bestsellerit vetävät kirjakauppoihin kenties niitäkin, jotka muuten eivät sinne lähtisi. Matkaan saattaa tarttua muutakin luettavaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että kirjakaupoista ostetaan erinomaisen laajaa kirjoa tietokirjoja. Tietokirjojen, oppikirjat pois lukien, osuus koko kirjamyynnistä onkin noin 35 %. Viime vuosikymmenen laskevista myyntitrendeistä ja Pisa-tuloksista huolimatta suomalaiset ovat, edelleen, lukevaa kansaa. Keväällä 2019 julkistetussa Suomi lukee -tutkimuksessa 85 prosenttia suomalaisista ilmoitti lukevansa erittäin mielellään tai melko mielellään. Keskiarvolla mitattuna kirjojen lukeminen oli neljänneksi suosituin vapaa-ajanviete vuonna 2013 ja suosituin vuonna 2018.
Vuoden 2019 ilmiöksi tietokirjoissa näyttäisi muodostuvan ”brainy books”; maailmaa, ihmistä ja historiaa selittävät teokset. Ihmisillä on edelleen – ja kasvavassa määrin – tarve hahmottaa sekä itseään että maailmaa ympärillään. Hyvä esimerkki kyseisestä ilmiöstä ovat mm. Yuval Noah Hararin hyvin myyneet teokset, alkaen Sapiens: Ihmisen lyhyt historia -teoksesta, joka edelleen myy pokkarina hyvin. Tarjontaa tässä genressä on ollut runsaasti, ja niin on ollut kysyntää kirjakaupoissakin.
Syksyn kuluessa Mitä Suomi lukee -listoille on kivunnut enenevissä määrin true crime -teoksia; todellisuus saattaa toisinaan olla taruakin ihmeellisempää, ja se näyttää kiinnostavan. Huomionarvoinen yksittäinen teos myydyimpien kirjojen listalla on jo pitkälle toista vuotta ollut Thomas Erikssonin Idiootit ympärilläni. Kirjaa on ostettu kaikkiaan 160 000 kappaletta.
Vuoden myydyimpien kirjojen lista saa viime silauksensa joulumyynnistä. Kirjoja ostetaan edelleen paljon lahjaksi, ja joulusesonki on vahvinta kirjamyynnin aikaa. Ensi vuoden ilmiöt näemme vuoden kuluessa. Talous, kulutus, kestävä kehitys ja ilmasto ovat varmasti teemoja, jotka tulevat puhuttamaan. Nähtäväksi jää, miten ne heijastuvat kirjamyyntiin ensi vuonna.
Laura Karlsson on Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja.