Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2022 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa

Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?

Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?

Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia

Iida Simes: Sivistyksen valoa!

Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää

Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää

Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?

Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija

Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta

Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!

Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan

Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi

Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa

Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Faktahommissa

Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?

22.02.2022

Simo Veistola

Kun siirryin painetun oppimateriaalin laatimisesta digitaalisten materiaalien tekijäksi, ymmärsin digitaalisten materiaalien tekemisen olevan monisyisempää kuin vain painetun materiaalin siirtäminen painokoneelle.

Digitaalisten oppimateriaalien tavoite on selvä: oppimateriaalien pitää helpottaa ja parantaa opettamista sekä eritasoisten oppijoiden oppimista. Yksi suurimmista haasteista on saada digitaalisen materiaalin selailija muuttumaan oppisisällön oppijaksi. Tekstin kirjoittaminen ja sijoittaminen alustaan onkin vasta materiaalin teon ensimmäinen, usein selväpiirteisin vaihe. Hyvä teksti takaa oppimisen vasta pienelle osalle oppijoista.

Digimateriaalin tekijän pitää myös koko ajan pohtia, miten materiaalia käytetään koulussa. Ilman opettajaa hyväkään digimateriaali ei välttämättä ohjaa  opiskelijaa oppimisen korkeille tasoille.

Laadukkaan digitaalisen oppimateriaalin takana ovat seuraavat asiat:

  1. Selkeä näkemys siitä, millainen digitaalinen materiaali toimii parhaiten kyseessä olevassa oppiaineessa. Tarvitaanko esimerkiksi vuorovaikutteisia tehtäviä, ovatko animaatiot tärkeitä, onko 360-videoista hyötyä oppimisessa tai ovatko lisätietolaatikot tarpeellisia eriyttämisessä?
  2. Oppikirjailijatyöryhmä, johon kuuluu sitoutuneita, oppisisällön ja/tai opettamisen asiantuntijoita.
  3. Kustantamoissa työskentelevät ammattilaiset, jotka
  • ymmärtävät mm. alustan ja erilaisten sovellusten sekä päätelaitteiden mahdollisuudet ja rajoitteet ja
  • hallitsevat laadukkaan oppikokonaisuuden (grafiikka, animaatiot jne.) tekemisen ja päivittämisen työvaiheet.

Olen vakuuttunut, että digitaalinen materiaali on pian vallalla kouluissa ainakin kolmannesta luokasta alkaen. Tätä ei pidä ymmärtää niin, että en ymmärtäisi perinteisen lukemisen merkitystä. Lukemisen taito on oppimisen perusedellytys. Enää ei kuitenkaan toimi vanha tekstini: ”Kangasmaitikka on kuivien kangasmetsien kenttäkerroksen puoliloinen.” Nykyään on mielestäni parempi, että biologian materiaalissa on erilaisia tekstejä ja valokuva tai video, josta saa interaktiivisten elementtien avulla ammennettua oleellista tietoa metsän ekosysteemin toiminnasta omassa tahdissa. Heti näiden jälkeen tulee oppimista tukeva ja ohjaava tehtävä.

Simo Veistola on digitaalisten oppimateriaalien edelläkävijä, joka sai vuoden 2022 Oppikirjailijapalkinnon.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Selailuksi näyttää menevän.

Hei, olen seurannut lastenlasten opiskelua. Selailevat nopsaan ja kevyesti digimateriaaleja. Kuinkahan lie oppimisen laita?

- ti 22. helmikuuta 2022 18.26.49