Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla
Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?
Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia
Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour
Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä
Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat
Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille
Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit
Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi
Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?
Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen
Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!
Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion
Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa
Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia
Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja
Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?
Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle
Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle
Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?
Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän
Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein
Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja
Faktahommissa
Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?
Simo Veistola
Kun siirryin painetun oppimateriaalin laatimisesta digitaalisten materiaalien tekijäksi, ymmärsin digitaalisten materiaalien tekemisen olevan monisyisempää kuin vain painetun materiaalin siirtäminen painokoneelle.
Digitaalisten oppimateriaalien tavoite on selvä: oppimateriaalien pitää helpottaa ja parantaa opettamista sekä eritasoisten oppijoiden oppimista. Yksi suurimmista haasteista on saada digitaalisen materiaalin selailija muuttumaan oppisisällön oppijaksi. Tekstin kirjoittaminen ja sijoittaminen alustaan onkin vasta materiaalin teon ensimmäinen, usein selväpiirteisin vaihe. Hyvä teksti takaa oppimisen vasta pienelle osalle oppijoista.
Digimateriaalin tekijän pitää myös koko ajan pohtia, miten materiaalia käytetään koulussa. Ilman opettajaa hyväkään digimateriaali ei välttämättä ohjaa opiskelijaa oppimisen korkeille tasoille.
Laadukkaan digitaalisen oppimateriaalin takana ovat seuraavat asiat:
- Selkeä näkemys siitä, millainen digitaalinen materiaali toimii parhaiten kyseessä olevassa oppiaineessa. Tarvitaanko esimerkiksi vuorovaikutteisia tehtäviä, ovatko animaatiot tärkeitä, onko 360-videoista hyötyä oppimisessa tai ovatko lisätietolaatikot tarpeellisia eriyttämisessä?
- Oppikirjailijatyöryhmä, johon kuuluu sitoutuneita, oppisisällön ja/tai opettamisen asiantuntijoita.
- Kustantamoissa työskentelevät ammattilaiset, jotka
- ymmärtävät mm. alustan ja erilaisten sovellusten sekä päätelaitteiden mahdollisuudet ja rajoitteet ja
- hallitsevat laadukkaan oppikokonaisuuden (grafiikka, animaatiot jne.) tekemisen ja päivittämisen työvaiheet.
Olen vakuuttunut, että digitaalinen materiaali on pian vallalla kouluissa ainakin kolmannesta luokasta alkaen. Tätä ei pidä ymmärtää niin, että en ymmärtäisi perinteisen lukemisen merkitystä. Lukemisen taito on oppimisen perusedellytys. Enää ei kuitenkaan toimi vanha tekstini: ”Kangasmaitikka on kuivien kangasmetsien kenttäkerroksen puoliloinen.” Nykyään on mielestäni parempi, että biologian materiaalissa on erilaisia tekstejä ja valokuva tai video, josta saa interaktiivisten elementtien avulla ammennettua oleellista tietoa metsän ekosysteemin toiminnasta omassa tahdissa. Heti näiden jälkeen tulee oppimista tukeva ja ohjaava tehtävä.
Simo Veistola on digitaalisten oppimateriaalien edelläkävijä, joka sai vuoden 2022 Oppikirjailijapalkinnon.
Selailuksi näyttää menevän.
Hei, olen seurannut lastenlasten opiskelua. Selailevat nopsaan ja kevyesti digimateriaaleja. Kuinkahan lie oppimisen laita?
- ti helmik. 22 18:26:49 2022