Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa
Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!
Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji
Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020
Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon
Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun
Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan
Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä
Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun
Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?
Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana
Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät
Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?
Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri
Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin
Joel Kuortti: Apua! Rahaa?
Hannele Cantell: Etäkoulussa tarvitaan oppimateriaaleja
Riitta Suominen: Viraali-ilmiöitä
Johanna Vehkoo: Opaskirja infodemian aikaan
Sanna Haanpää: Vinkkejä kevään apurahahakuun
Markus Hotakainen: Mars maailmalle!
Ilona Lindh: Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Mervi Holopainen: Oppikirjailijapalkinto rohkaisee oppikirjailijaa
Faktahommissa
Mars maailmalle!
Markus Hotakainen
Miksi maailman suurin tiedekustantamo kiinnostui Mars-planeettaa käsittelevästä kirjasta, jonka on kirjoittanut suomalainen tiedetoimittaja?
”Juuri siksi”, kustannuspäällikkö Harry Blom vastasi, kun uskalsin kysyä asiaa kirjan jenkkiversion ollessa turvallisesti painossa.
Päädyin kirjoittamaan Mars – Myytistä maisemaksi -kirjan (WSOY 2005), kun olin Södikalla toimituspäällikkönä enkä löytänyt kustannusohjelmaan sopivaa, riittävän monipuolisesti aihetta käsittelevää kirjaa käännettäväksi. Siksi arvelin, että teos voisi kiinnostaa myös ulkomaisia kustantajia, vaikka maailmalla ilmestyy vuosittain lukuisia kirjoja samasta aiheesta.
Otin yhteyttä Springer-kustantamoon (US), koska se oli aiemmin kustantanut Ursan julkaiseman kurssikirjan Tähtitieteen perusteet. Lähetin Blomille sähköpostiviestin englanninkielisen sisällysluettelon kera, ja postitin perään itse opuksen.
Blom piti kirjaa lupaavana ja pyysi yhden näyteluvun englanniksi käännettynä. Sain myös täytettäväksi monisivuisen ”proposalin”, jossa piti esimerkiksi luonnehtia kirjan teemoja ja potentiaalisia kohderyhmiä sekä listata kilpailevia teoksia. Käänsin näyteluvun itse – kuten sittemmin koko kirjan – ja siltä pohjalta syntyi kustannuspäätös.
”Kun amerikkalainen tutkija kirjoittaa Marsista, näkökulma tuppaa korostamaan hänen omia tekemisiään. Sinun näkemyksesi oli puolueeton”, Blom täsmensi.
Toinen tärkeä tekijä oli, että käsittelin kirjassa Marsia laaja-alaisesti. Uusimpien tutkimustulosten lisäksi mukana oli mytologiaa, tieteenhistoriaa ja kulttuuria. Suomalainen tietokirja voi siis päästä maailmalle myös kilpaillulla aiheella, jos käsittelytapa osuu kohdalleen.
Springer ei kuitenkaan ole ideaalinen kustantaja suomalaiselle tietokirjallisuudelle. Virallisesti se ei edes julkaise käännöksiä, vaan ”alkuperäisiä englanninkielisiä käsikirjoituksia”. Springerillä oli tietenkin tiedossa, että Mars-kirjani oli jo ilmestynyt suomen kielellä, mutta sopimus edellytti, että kustantajalle toimitetaan englanninkielinen teksti.
Lisäksi Springer haluaa aina ”maailman oikeudet” sekä englanninkieliselle kirjalle että käännöksille. Ehdotin kuitenkin, että sopimukseen kirjattaisiin käännösoikeuksien kohdalle ”…pois lukien Skandinavia, Baltia ja planeetta Mars”.
Ajatus ”Marsin oikeuksista” hämmensi kuulemma Springerin lakiasiainosastoa niin, että kustantaja tuli luopuneeksi Skandinaviasta ja Baltiasta vahingossa.
Markus Hotakainen on tietokirjailija, joka on työskennellyt myös kustannustoimittajana. Kuva: Tilda Sederholm.
Yhdistys julkaisee tietokirjavientiä käsittelevän oppaan keväällä 2020.