Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä
Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa
Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?
Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?
Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia
Iida Simes: Sivistyksen valoa!
Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää
Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää
Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?
Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija
Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta
Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!
Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan
Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi
Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa
Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa
Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari
Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse
Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta
Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen
Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?
Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa
Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!
Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan
Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella
Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla
Faktahommissa
Mars maailmalle!
Markus Hotakainen
Miksi maailman suurin tiedekustantamo kiinnostui Mars-planeettaa käsittelevästä kirjasta, jonka on kirjoittanut suomalainen tiedetoimittaja?
”Juuri siksi”, kustannuspäällikkö Harry Blom vastasi, kun uskalsin kysyä asiaa kirjan jenkkiversion ollessa turvallisesti painossa.
Päädyin kirjoittamaan Mars – Myytistä maisemaksi -kirjan (WSOY 2005), kun olin Södikalla toimituspäällikkönä enkä löytänyt kustannusohjelmaan sopivaa, riittävän monipuolisesti aihetta käsittelevää kirjaa käännettäväksi. Siksi arvelin, että teos voisi kiinnostaa myös ulkomaisia kustantajia, vaikka maailmalla ilmestyy vuosittain lukuisia kirjoja samasta aiheesta.
Otin yhteyttä Springer-kustantamoon (US), koska se oli aiemmin kustantanut Ursan julkaiseman kurssikirjan Tähtitieteen perusteet. Lähetin Blomille sähköpostiviestin englanninkielisen sisällysluettelon kera, ja postitin perään itse opuksen.
Blom piti kirjaa lupaavana ja pyysi yhden näyteluvun englanniksi käännettynä. Sain myös täytettäväksi monisivuisen ”proposalin”, jossa piti esimerkiksi luonnehtia kirjan teemoja ja potentiaalisia kohderyhmiä sekä listata kilpailevia teoksia. Käänsin näyteluvun itse – kuten sittemmin koko kirjan – ja siltä pohjalta syntyi kustannuspäätös.
”Kun amerikkalainen tutkija kirjoittaa Marsista, näkökulma tuppaa korostamaan hänen omia tekemisiään. Sinun näkemyksesi oli puolueeton”, Blom täsmensi.
Toinen tärkeä tekijä oli, että käsittelin kirjassa Marsia laaja-alaisesti. Uusimpien tutkimustulosten lisäksi mukana oli mytologiaa, tieteenhistoriaa ja kulttuuria. Suomalainen tietokirja voi siis päästä maailmalle myös kilpaillulla aiheella, jos käsittelytapa osuu kohdalleen.
Springer ei kuitenkaan ole ideaalinen kustantaja suomalaiselle tietokirjallisuudelle. Virallisesti se ei edes julkaise käännöksiä, vaan ”alkuperäisiä englanninkielisiä käsikirjoituksia”. Springerillä oli tietenkin tiedossa, että Mars-kirjani oli jo ilmestynyt suomen kielellä, mutta sopimus edellytti, että kustantajalle toimitetaan englanninkielinen teksti.
Lisäksi Springer haluaa aina ”maailman oikeudet” sekä englanninkieliselle kirjalle että käännöksille. Ehdotin kuitenkin, että sopimukseen kirjattaisiin käännösoikeuksien kohdalle ”…pois lukien Skandinavia, Baltia ja planeetta Mars”.
Ajatus ”Marsin oikeuksista” hämmensi kuulemma Springerin lakiasiainosastoa niin, että kustantaja tuli luopuneeksi Skandinaviasta ja Baltiasta vahingossa.
Markus Hotakainen on tietokirjailija, joka on työskennellyt myös kustannustoimittajana. Kuva: Tilda Sederholm.
Yhdistys julkaisee tietokirjavientiä käsittelevän oppaan keväällä 2020.