Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa
Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!
Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji
Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020
Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon
Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun
Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan
Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä
Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun
Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?
Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana
Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät
Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?
Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri
Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin
Joel Kuortti: Apua! Rahaa?
Hannele Cantell: Etäkoulussa tarvitaan oppimateriaaleja
Riitta Suominen: Viraali-ilmiöitä
Johanna Vehkoo: Opaskirja infodemian aikaan
Sanna Haanpää: Vinkkejä kevään apurahahakuun
Markus Hotakainen: Mars maailmalle!
Ilona Lindh: Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Mervi Holopainen: Oppikirjailijapalkinto rohkaisee oppikirjailijaa
Faktahommissa
Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon
Hannele Cantell
Oppikirjoja tehdään vain rahan vuoksi. Oppikirjoja osaa tehdä kuka tahansa, tekstithän voi kopioida Wikipediasta.
Ja sitä paitsi, eihän oppikirjailija ole edes mikään oikea kirjailija.
Tällaiset väitteet ovat osaltaan saattaneet vaikuttaa siihen huolestuttavaan tilanteeseen, että kouluihin hankitaan yhä vähemmän oppimateriaaleja. Kuntien säästökuurit, usko siihen, että kaikki löytyy internetistä sekä näkemykset oppimateriaalien tarpeettomuudesta ovat suuri uhka koulutuksessa.
Laadukkaan oppimateriaalin ja sen tekemisen kunnianpalautus oli usein mielessäni vuonna 2021, jolloin juhlin 30-vuotista taivaltani oppikirjailijana korona-aikana, kotona kirjaryhmieni etäkokouksiin osallistuen. Olin huolissani uutisista, joissa kerrottiin oppilaista, jotka eivät saa käyttöönsä omia oppikirjoja. Pohdin, mikä olisi se tapa, jolla oppimateriaalien merkityksestä voisi parhaiten kertoa. Päädyin ehdottamaan Suomen tietokirjailijoille Oppikirjailijat faktahommissa -podcast-sarjaa.
Syntyi viisi jaksoa innostavaa, ja samalla painavaa asiaa oppimateriaaleista. Baba Lybeckin juontamissa jaksoissa eri kustantajien kirjailijat ja alan muut edustajat keskustelevat muun muassa oppimateriaalien tekoprosesseista, digitaalisuuden ja perinteisen materiaalin eroista sekä oppimateriaaleista osana koulutuksen demokratiaa ja tasa-arvoa.
Keskeinen kysymys on, miksi kunnissa on lähdetty tielle, jossa oppimateriaaleista säästetään. Suomessa oppimistulokset ovat jo pudonneet verrattuna aiempiin vuosiin. Siksi nyt tulisi olla kirkkaana mielessä, että opiskelijan on vaikea oppia, jos tietolähteenä on vain Wikipedia ja jos ei ole kirjoja, mistä lukea läksyt. Ja opettajan työaika ei riitä, jos on yökaudet tehtävä omia materiaaleja. Opettajaa tarvitaan luokassa siihen, minkä hän osaa parhaiten: opettamiseen ja opiskelijoiden kohtaamiseen. Laadukkaat opetusmateriaalit tukevat tätä.
Kyse on mitä suurimmassa määrin koulutuksellisesta yhdenvertaisuudesta. Luo epätasa-arvoa, että joissakin kunnissa on satsattu oppimateriaaleihin ja toisissa taas kirjoja on niin vähän, että niitä riittää vain pienelle osalle, vuorotellen. Tällaisella kehityksellä on kauaskantoisia ja huolestuttavia seurauksia.
Oppikirjailijat faktahommissa -podcast on tehty avaamaan oppimateriaalien merkitystä oppimisessa niin päättäjille, opettajille kuin tavallisille kuulijoille. Podcastin jaksoja voi käyttää myös opettajankoulutuksessa. Jokainen jakso osoittaa, että Suomessa oppimateriaaleja tehdään huolella, innolla ja asiantuntemuksella.
KT, FM, dosentti Hannele Cantell toimii opettajankouluttajana Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut yli 30 vuoden ajan ympäristöopin, maantieteen ja biologian oppikirjoja sekä kestävyystieteen ja kasvatustieteen tietokirjoja. Lisäksi hän on ollut laatimassa valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita eri asteille.
Kuuntele Oppikirjailijat faktahommissa -podcastia esimerkiksi Spotifyssa.
Hannele Cantellin kuva: Heidi Strengell