Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla
Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?
Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia
Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour
Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä
Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat
Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille
Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit
Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi
Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?
Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen
Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!
Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion
Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa
Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia
Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja
Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?
Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle
Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle
Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?
Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän
Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein
Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja
Faktahommissa
Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon
Hannele Cantell
Oppikirjoja tehdään vain rahan vuoksi. Oppikirjoja osaa tehdä kuka tahansa, tekstithän voi kopioida Wikipediasta.
Ja sitä paitsi, eihän oppikirjailija ole edes mikään oikea kirjailija.
Tällaiset väitteet ovat osaltaan saattaneet vaikuttaa siihen huolestuttavaan tilanteeseen, että kouluihin hankitaan yhä vähemmän oppimateriaaleja. Kuntien säästökuurit, usko siihen, että kaikki löytyy internetistä sekä näkemykset oppimateriaalien tarpeettomuudesta ovat suuri uhka koulutuksessa.
Laadukkaan oppimateriaalin ja sen tekemisen kunnianpalautus oli usein mielessäni vuonna 2021, jolloin juhlin 30-vuotista taivaltani oppikirjailijana korona-aikana, kotona kirjaryhmieni etäkokouksiin osallistuen. Olin huolissani uutisista, joissa kerrottiin oppilaista, jotka eivät saa käyttöönsä omia oppikirjoja. Pohdin, mikä olisi se tapa, jolla oppimateriaalien merkityksestä voisi parhaiten kertoa. Päädyin ehdottamaan Suomen tietokirjailijoille Oppikirjailijat faktahommissa -podcast-sarjaa.
Syntyi viisi jaksoa innostavaa, ja samalla painavaa asiaa oppimateriaaleista. Baba Lybeckin juontamissa jaksoissa eri kustantajien kirjailijat ja alan muut edustajat keskustelevat muun muassa oppimateriaalien tekoprosesseista, digitaalisuuden ja perinteisen materiaalin eroista sekä oppimateriaaleista osana koulutuksen demokratiaa ja tasa-arvoa.
Keskeinen kysymys on, miksi kunnissa on lähdetty tielle, jossa oppimateriaaleista säästetään. Suomessa oppimistulokset ovat jo pudonneet verrattuna aiempiin vuosiin. Siksi nyt tulisi olla kirkkaana mielessä, että opiskelijan on vaikea oppia, jos tietolähteenä on vain Wikipedia ja jos ei ole kirjoja, mistä lukea läksyt. Ja opettajan työaika ei riitä, jos on yökaudet tehtävä omia materiaaleja. Opettajaa tarvitaan luokassa siihen, minkä hän osaa parhaiten: opettamiseen ja opiskelijoiden kohtaamiseen. Laadukkaat opetusmateriaalit tukevat tätä.
Kyse on mitä suurimmassa määrin koulutuksellisesta yhdenvertaisuudesta. Luo epätasa-arvoa, että joissakin kunnissa on satsattu oppimateriaaleihin ja toisissa taas kirjoja on niin vähän, että niitä riittää vain pienelle osalle, vuorotellen. Tällaisella kehityksellä on kauaskantoisia ja huolestuttavia seurauksia.
Oppikirjailijat faktahommissa -podcast on tehty avaamaan oppimateriaalien merkitystä oppimisessa niin päättäjille, opettajille kuin tavallisille kuulijoille. Podcastin jaksoja voi käyttää myös opettajankoulutuksessa. Jokainen jakso osoittaa, että Suomessa oppimateriaaleja tehdään huolella, innolla ja asiantuntemuksella.
KT, FM, dosentti Hannele Cantell toimii opettajankouluttajana Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut yli 30 vuoden ajan ympäristöopin, maantieteen ja biologian oppikirjoja sekä kestävyystieteen ja kasvatustieteen tietokirjoja. Lisäksi hän on ollut laatimassa valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita eri asteille.
Kuuntele Oppikirjailijat faktahommissa -podcastia esimerkiksi Spotifyssa.
Hannele Cantellin kuva: Heidi Strengell