Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Riitta Korhonen: Turvaa selustasi, elämäkerturi!

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Faktahommissa

Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

12.01.2024

Jokainen muistaa varmasti jonkin kouluaikojensa oppimateriaalin: ensimmäisen aapisen, matematiikan tehtävät tai luonnontieteen kirjan kuvat kasveista ja eläimistä. Nykyisin voidaan sanoa, että oppimateriaalia on kaikkialla. Erilaiset hakupalvelut, käyttäjien lataamat videot, avoimet oppimateriaalit ja kuvapalvelut ovat kaikkien ulottuvilla. Mihin siis tarvitaan varta vasten tietylle kouluasteelle ja tiettyyn oppiaineeseen tehtyjä materiaaleja?

Suomen kouluissa on totuttu laadukkaisiin oppimateriaaleihin. Tyypillisesti ne laaditaan tekijäryhmissä ja materiaalin laatimiseen käytetään jopa vuosia. Hyvän oppimateriaalin kriteereihin kuuluu valtavasti asioita. Materiaalin on esimerkiksi vastattava kansallista opetussuunnitelmaa, sen on oltava ajantasaista, visuaalisesti houkuttelevaa ja ikäkauden mukaisesti selkeää ja ymmärrettävää. Perus- ja toisen asteen oppimateriaalien käyttäjiä ovat sekä oppilaat, opiskelijat, opettajat että huoltajat, jopa isovanhemmat. 

Hyvä oppimateriaali vaikuttaa koko oppimisprosessiin. Oppimateriaalit ovat sekä oppijan että opettajan työvälineitä, ja hyvä materiaali tukee sekä oppilaan oppimista että opettajan työtä. Jokainen opettaja käyttää runsaasti aikaa koulutyön suunnitteluun ja arvioinnin toteuttamiseen. Koulujen arki on muuttunut yhä vaativammaksi, ja laadukas oppimateriaali antaa opettajalle mahdollisuuden keskittyä oppimisen ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen oppilaidensa kanssa. Ilman valmiita ja laadukkaita materiaaleja opettajan viikoittainen työmäärä olisi hyvin erilainen. Opettajille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan luokan ulkopuolella tehtävään työhön käytetty aika jopa kaksinkertaistuisi.

Arvioinnilla on keskeinen asema oppimisprosessissa. Laadukas materiaali tukee oman oppimisen arviointia, ja antaa opettajalle tukea arviointiin. Kun materiaali on helposti saatavilla, olipa se paperisena tai digitaalisena, myös huoltajat pystyvät seuraamaan lastensa edistymistä. Mielestäni jokaisella oppijalla tulee olla mahdollisuus käyttää oppimateriaaliaan myös kotona. Samalla materiaalit ehkäisevät eriarvoistumista. 

Oppimateriaaleista käytävä keskustelu on yllättävän vähäistä, kun otetaan huomioon kuinka suurta osaa väestöstä ne koskettavat. Yleensä keskustelu koskee korostetusti materiaalien hintaa ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Laadukkaat materiaalit tulee nähdä resurssina, joiden avulla motivoidaan oppimista. Me oppikirjailijat teemme materiaaleja lähes aina oman leipätyömme, opettamisen tai muun asiantuntijatyön ohella. Perehdymme uusimpaan tutkimukseen, pohjaamme työn vankkaan kokemukseen oppimisprosessista sekä muokkaamme ja kehitämme materiaaleja. Suomen tietokirjailijoiden jakama Oppikirjailijapalkinto on tärkeä tunnustuspalkinto tästä usein näkymättömäksi jäävästä työstä.

Oppikirjailija Mervi Holopainen on eläkkeellä oleva biologian lehtori ja opettajankouluttaja, joka on laatinut biologian oppimateriaaleja yläkouluun ja lukioon usean opetussuunnitelman aikana. Hän toimii edelleen aktiivisesti oppikirjailijana. Holopainen on Suomen tietokirjailijoiden hallituksen jäsen. 

Suomen tietokirjailijoiden vuoden 2024 Oppikirjailijapalkinnot jaetaan Educassa 26.1. klo 14.15 Tietolavalla.