Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla
Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?
Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia
Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour
Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä
Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat
Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille
Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit
Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi
Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?
Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen
Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!
Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion
Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa
Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia
Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja
Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?
Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle
Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle
Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?
Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän
Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein
Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja
Faktahommissa
Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Anne Helttunen
Kirjamessuilla sekä Turussa että Helsingissä vaeltaa tänäkin syksynä tuhansia koululaisia värikkäät tehtävälaput käsissään: he hakevat tietoa kirjoista, kirjailijoista ja kirja-alan toiminnasta. Nuoret tuo messuille Suomen tietokirjailijoiden ja Äidinkielen opettajain liiton yhdessä järjestämä Suunnista kirjaan -tapahtuma Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen tuella. Ilmaiset kirjamessuliput mahdollistavat retkipäivän kirjojen äärelle.
Nuorten lukutaidon ja -innon puutteesta puhutaan paljon. Siitä onkin syytä olla huolissaan, vaikka Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaita. Ilman lukutaitoa ei saisi jäädä kukaan. Lukutaitoon liittyviä kampanjoita on ollut joka lähtöön, eikä ilmeisesti turhaan. Koulumaailmasta kuulee jo vähän valoisampiakin huomioita nuorten lukemisesta: osa nuorista on löytämässä tien takaisin kirjan äärelle. Silti tehtävää on vielä mallimaassamme, jossa noin joka kymmenennellä on heikko lukutaito.
Monelle nuorelle kirjamessut voivat olla yllättävä ensikosketus laajaan kirjamaailmaan. Kirjoja – myös niitä vanhanaikaisia paperisia – todella ilmestyy valtavat määrät joka vuosi, ja niillä on myös lukijansa. Suunnista kirjaan -tapahtuman yksi toivomus tietenkin on, että näin on myös tulevaisuudessa. Kirjasuunnistuspaperit kädessään vaeltavia nuoria ohjataan messuilla tutkimaan tarjontaa, pysähtymään hetkeksi kuuntelemaan lavalla esiintyviä kirjailijoita ja miettimään omia lukumieltymyksiään.
Tietokirjat ovat vahvasti läsnä kirjasuunnistuksessa. Monelle koululaisella juuri tietokirja on ensimmäinen askel kirjojen maailmaan. Joskus jopa niin, että nuori itse ei sitä edes tajua. Lukeminen sinänsä voidaan jostain syystä kokea raskaaksi ja tylsäksi toiminnaksi, mutta tietoteksti jostakin omasta harrastuksesta onkin tullut luetuksi tarkkaan kuin vahingossa. Oikeanlaisella tiedolla voi saada katu-uskottavuutta kaveripiireissä.
Kun nuori tubettaja Miklu esiintyi Lukuliike koulussa -tilaisuuksissa viime keväänä, hän kertoi olleensa hyvin laiska lukija lukioon asti. Sitten hänen käteensä sattui koripalloilija Michael Jordanin elämäkerta, jonka hän luki ahmien. Kirja tuntui olevan kirjoitettu juuri hänelle. Yksi kirja johti toiseen, ja nykyisin Miklu sanoo lukevansa noin 100 kirjaa vuodessa, enimmäkseen tietokirjoja. Lukemisessa porttiteoria voi siis todellakin pitää paikkansa.
Yksi kirjamessujen Suunnista kirjaan -tapahtuman tavoite on johdattaa nuori kirjan ääreen, näyttää heille, että tarjontaa on, ja sen joukosta voi hyvinkin löytyä se kirja, joka on kirjoitettu juuri hänelle.
Anne Helttunen on Äidinkielen opettajain liiton toiminnanjohtaja ja tietokirjailija.