Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Faktahommissa

Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan

08.10.2019

Anne Helttunen

Kirjamessuilla sekä Turussa että Helsingissä vaeltaa tänäkin syksynä tuhansia koululaisia värikkäät tehtävälaput käsissään: he hakevat tietoa kirjoista, kirjailijoista ja kirja-alan toiminnasta. Nuoret tuo messuille Suomen tietokirjailijoiden ja Äidinkielen opettajain liiton yhdessä järjestämä Suunnista kirjaan -tapahtuma Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen tuella. Ilmaiset kirjamessuliput mahdollistavat retkipäivän kirjojen äärelle.

Nuorten lukutaidon ja -innon puutteesta puhutaan paljon. Siitä onkin syytä olla huolissaan, vaikka Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaita. Ilman lukutaitoa ei saisi jäädä kukaan. Lukutaitoon liittyviä kampanjoita on ollut joka lähtöön, eikä ilmeisesti turhaan. Koulumaailmasta kuulee jo vähän valoisampiakin huomioita nuorten lukemisesta: osa nuorista on löytämässä tien takaisin kirjan äärelle. Silti tehtävää on vielä mallimaassamme, jossa noin joka kymmenennellä on heikko lukutaito.

Monelle nuorelle kirjamessut voivat olla yllättävä ensikosketus laajaan kirjamaailmaan. Kirjoja – myös niitä vanhanaikaisia paperisia – todella ilmestyy valtavat määrät joka vuosi, ja niillä on myös lukijansa. Suunnista kirjaan -tapahtuman yksi toivomus tietenkin on, että näin on myös tulevaisuudessa. Kirjasuunnistuspaperit kädessään vaeltavia nuoria ohjataan messuilla tutkimaan tarjontaa, pysähtymään hetkeksi kuuntelemaan lavalla esiintyviä kirjailijoita ja miettimään omia lukumieltymyksiään.

Tietokirjat ovat vahvasti läsnä kirjasuunnistuksessa. Monelle koululaisella juuri tietokirja on ensimmäinen askel kirjojen maailmaan. Joskus jopa niin, että nuori itse ei sitä edes tajua. Lukeminen sinänsä voidaan jostain syystä kokea raskaaksi ja tylsäksi toiminnaksi, mutta tietoteksti jostakin omasta harrastuksesta onkin tullut luetuksi tarkkaan kuin vahingossa. Oikeanlaisella tiedolla voi saada katu-uskottavuutta kaveripiireissä.

Kun nuori tubettaja Miklu esiintyi Lukuliike koulussa -tilaisuuksissa viime keväänä, hän kertoi olleensa hyvin laiska lukija lukioon asti. Sitten hänen käteensä sattui koripalloilija Michael Jordanin elämäkerta, jonka hän luki ahmien. Kirja tuntui olevan kirjoitettu juuri hänelle. Yksi kirja johti toiseen, ja nykyisin Miklu sanoo lukevansa noin 100 kirjaa vuodessa, enimmäkseen tietokirjoja. Lukemisessa porttiteoria voi siis todellakin pitää paikkansa.

Yksi kirjamessujen Suunnista kirjaan -tapahtuman tavoite on johdattaa nuori kirjan ääreen, näyttää heille, että tarjontaa on, ja sen joukosta voi hyvinkin löytyä se kirja, joka on kirjoitettu juuri hänelle.

Anne Helttunen on Äidinkielen opettajain liiton toiminnanjohtaja ja tietokirjailija.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: