Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla
Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?
Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia
Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour
Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä
Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat
Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille
Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit
Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi
Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?
Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen
Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!
Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion
Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa
Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia
Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja
Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?
Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle
Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle
Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?
Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän
Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein
Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja
Faktahommissa
Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Ronja Salmi
Keksin viime vuoden lopulla Kirjamessuille teeman. Tulevaisuus. Mikä olisikaan parempi puheenaihe juhlavuotta viettävälle kirjatapahtumalle?
En osannut arvata, minkälaisen tulevaisuuden edessä itse olimme.
Keväällä pääsinkin pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, skenaarioita ja varautumissuunnitelmia. Voidaanko tapahtuma järjestää, ja jos voidaan, miten se tehdään? Mitä jos mennään nettiin, ja vain ja ainoastaan nettiin?
Niinhän siinä kävi. Kun tieto fyysisen tapahtuman siirtymisestä vahvistui, kirosin julmasti ääneen viisi minuuttia. Sen jälkeen en miettinyt sitä työmäärää, joka päätöksen mukana valui viemäriin.
Verkkoon oli mentävä. Mutta miten? Taas tehtiin vaihtoehtoja, malleja ja konsepteja. Kaikki etänä, osalla lapsetkin mukana työpäivissä. Jossain vaiheessa pyysin Teams-kokousta vain, että saisin itselleni selvyyden, mikä versio kenenkin työpöydällä kulki.
Selkeys saapui kun päätöksiä tehtiin. Konsepti lukittiin: kolme lavaa, neljä messupäivää. Myynti lähti käyntiin turbovaihteella, ja pian sainkin viestejä, että nämä ja nämä kaikki yritykset ovat mukana. Oli liikuttavaa huomata, miten kova tsemppihenki oli. Kirjailijat, kustantajat ja kirjakauppiaat laittoivat emojeita tulemaan ja sanoivat, että yhdessä opitaan tämä tekemään. Näin tapahtui.
Syyskuussa iski ymmärrys isommasta kuvasta. Tässähän opitaan koko ajan tulevaisuutta varten! Jotain tälläistä tehdään jatkossakin, vaikka fyysiset tapahtumat taas sallittaisiin. Verkon kautta saimme uskomattoman kansainvälisen tähtikaartin osaksi ohjelmaa sekä jaettua yhdessä Suomen tietokirjailijoiden ja Äidinkielen opettajain liiton kanssa yli 3 000 koululuokalle liput Kirjamessuille. Kansanvälisyys ja valtakunnallisuus ovat netin tuomia mahdollisuuksia tapahtumalle.
Epävarmoina hetkinä tulevaisuus pelottaa, koska se on hallitsematon ja tuntematon. Onneksi tulevaisuuteen voi myös vaikuttaa. Vaihtoehtojen keskeltä nousee idea, jota lähdetään yhdessä toteuttamaan. Lopulta tulevaisuus on jotain, jonka olemme yhdessä tehneet.
Ronja Salmi on toimittaja ja Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja. Hänen kirjahyllyssään on yhtä paljon luettuja kuin lukemattomiakin kirjoja. Hyvä kirjahylly on Salmen mielestä täynnä mahdollisuuksia.
Kuva: Pietari Purovaara