Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Kirsi-Maria Vakkilainen: Koronavuosi korosti laadukkaan ja monipuolisen oppimateriaalin arvoa
Timo Tossavainen: Hyvää uutta vuotta – ja vähän vanhoja kujeitakin!
Markku Löytönen: Kirjoittaminen on joukkuelaji
Reetta-Liisa Pikkola : Tietokirjat kirjakaupassa koronan vuonna 2020
Kai Myrberg: Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Nasima Razmyar: Tietokirja herättää tiedonjanon
Meri-Tuuli Auer: Sata ja viidennes uutta lukuvinkkiä kouluun
Ronja Salmi: Kirjamessut verkossa ovat osa tulevaisuutta
Eleonoora Kirk: Tietokirjavientiä korona-aikaan
Ville Eloranta: Markkinoinnin opettelu voi tehdä kirjahankkeelle ihmeitä
Sanna Haanpää: Vinkkejä syksyn apurahahakuun
Satu Lundelin: Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?
Kaisa Laaksonen: Vahva kotimainen tietokirjatarjonta innostaa lapsia ja nuoria lukemaan
Sari Forsström: Tietokirja äänikirjana
Mia Kankimäki: Matkakirjailijan eristyskevät
Pirjo Hiidenmaa: Miten ennen osattiin?
Olli Löytty: Essee on kirjallisuuden rajarikkuri
Katleena Kortesuo: Kolme kuumaa vinkkiä videokokouksiin
Joel Kuortti: Apua! Rahaa?
Hannele Cantell: Etäkoulussa tarvitaan oppimateriaaleja
Riitta Suominen: Viraali-ilmiöitä
Johanna Vehkoo: Opaskirja infodemian aikaan
Sanna Haanpää: Vinkkejä kevään apurahahakuun
Markus Hotakainen: Mars maailmalle!
Ilona Lindh: Tietokirjallisia elämyksiä lapsilukijoille
Mervi Holopainen: Oppikirjailijapalkinto rohkaisee oppikirjailijaa
Faktahommissa
Kartutetaan tietopääomaa!
Anita Lehikoinen
Suomi on monissa kansainvälisissä vertailuissa lähestulkoon todeksi muuttunut Utopia. Paras paikka tyttöjen ja äitien asua, osaamisen kärkijoukoissa, tiedettä ja sen tekijöitä arvostava maa. Tällaisilla avaussanoilla ja niitä todentavilla lähdeviitatuilla Power pointeilla aloitamme usein ministeriöön tulevien – tai nyt etänä vierailevien – ulkomaisten delegaatioiden tapaamiset. Emme ole omahyväisiä, toteamme vain faktat. Ja totta kai, faktoissa kun pitäydymme, tuomme esiin myös suuret yhteiskunnalliset ongelmat, joita nyt yritämme ratkoa.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarit on paalutettu tutkitun tiedon ja sen soveltamisen varaan. Koulutukseen, tutkimukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin on investoitu julkista rahoitusta, jotta niiden tuoma yhteiskunnallinen ja yksilöllinen hyvä edistäisivät kansalaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Yhteiskunnan kehittäminen on liikkuva maali. Tiede on herättänyt ja hälyttänyt maailman päättäjät, yritykset ja kansalaiset toimimaan planetaaristen ja humanitaaristen ongelmien ratkaisemiseen.
Samaan aikaan kun tiede tuottaa tietoa ja ratkaisuja, näyttää vastakkainasettelu yhteiskunnissa voimistuvan. Populismi elää ja voi hyvin monin paikoin. Salaliittoteoriat leviävät sosiaalisen medianvälityksellä maasta toiseen, ilmastonmuutosdenialistit ja rokotevastaiset löytävät toisensa.
Jotta inhimillisen tiedon rajaa voidaan edelleen työntää eteenpäin, jotta ihmiskunta selviää, pitää kasvattaa tiedepääomaa turvaamalla yhdenvertainen pääsy oppimiseen ja tietoon. Tarvitaan koulutusta kaikille, tarvitaan tutkitun tiedon tekijöitä, välittäjiä, soveltajia ja ymmärrettäväksi tekijöitä. Tarvitaan tietokirjailijoita, tarvitaan julkista tukea. Sivistys-Suomen pitää huutoonsa vastata.
Anita Lehikoinen on opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö. Anita Lehikoinen piti puheenvuoron tietokirjafestivaali TIETOKIRJA.FI-tapahtuman avajaisissa 25.8.2021. Avajaisten tallenne tulee katsottavaksi torstaina 26.8. tänne.
Anita Lehikoisen kuva: opetus- ja kulttuuriministeriö