Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Riitta Korhonen: Turvaa selustasi, elämäkerturi!

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Faktahommissa

Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

20.10.2023

Kirsi Vainio-Korhonen

Historiasta kirjoittavana olen usein pohtinut, kuka saa esiintymismahdollisuuden historian näyttämöllä. Vastaus on aina kiinni ajassa ja kirjoittavan ihmisen valinnoissa. Aikaisemmin historiantutkimuksessa tai historian alalta julkaistuissa teoksissa ei ollut paikkaa tavallisille miehille ja naisille lapsista puhumattakaan.

Hyvin pitkään Suomen historian tutkimuksella luotiin kansallista identiteettiä. Historian estradi oli varattu valtioille ja esivallalle, ei ihmisille tai alamaisille. Silloin tietokirjoissakin nostettiin esiin valtiollisia kohtalonhetkiä ja kansojen vaiheita ohjanneita kuninkaita ja keisareita, kenraaleja ja poliittista eliittiä.

Esille pääsyyn vaikuttaa myös se, mitä ihmisestä on jäänyt jäljelle. Varattomien, naisten, lasten tai kirjoitustaidottomien vaiheista on tallella vähemmän lähdeaineistoa kuin vallanpitäjien tarkemmin kirjoihin ja kansiin viedyistä tekemisistä. Tutkimusta ohjasivat pitkään lähteet, joissa näkyvimmän paikan saavat varakkaat, korkean säätyaseman omanneet miehet. He ovat osanneet kirjoittaa ja he ovat vaikuttaneet näkyvästi julkisuudessa.

Vähitellen monille historian kulisseissa lymynneille on kuitenkin alkanut muodostua menneisyys. On huomattu, etteivät yhteiskunnallisesti näkyvä asema tai suurmiesteot ole ainoa historian mitta. Nykyään Suomen historiaa käsittelevä tietokirja voi kuvata myös naisten ja lasten elämää ja tavallisten ihmisten arkea.

Historiantutkija ja historiasta kirjoittava voi nostaa etualalle uusia henkilöitä ja järjestellä historiaa uudella tavalla. Hän voi etsiä uusia lähteitä ja uudenlaisia näkökulmia. Samalla yhä useammin pohditaan sitä, kenen ääni itse asiassa on kuulunut historiassa. Kenen menneisyys on ollut muistamisen ja tutkimisen arvoista? Ketkä ovat historian unohtamia?

Tutkijalla, kirjailijalla ja taitelijalla on valta valita tutkimuskohteensa ja näkökulmansa. Valinnoillaan he vaikuttavat joka kerta siihen, kenellä on paikka ja ääni niin historiassa kuin omassa ajassamme.

Kirsi Vainio-Korhonen toimii Suomen historian professorina Turun yliopistossa. Hän on kirjoittanut tietokirjoja 1700-luvun kätilöistä, 1800-luvun seksityöntekijöistä ja suomalaisten naisten yrittämisen ja työnteon historiasta.

Vainio-Korhonen on mukana Helsingin Kirjamessuilla Tietokirjailija vallankäyttäjänä -keskustelussamme, jossa puhutaan tietokirjailijan valinnoista ja vallasta.