Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2023 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä
Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä
Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki
Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä
Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!
Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus
Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä
Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji
Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä
Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä
Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla
Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?
Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa
Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin
Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon
Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa
Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?
Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?
Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?
Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle
Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä
Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa
Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?
Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?
Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia
Faktahommissa
Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa
Minja Mäkilä
Apurahan saamisesta puhutaan helposti lottovoittona – ja joskus lottovoitto voi peräti tuntua todennäköisemmältä onnenpotkulta. Tietokirjan kirjoittamiseen myönnettyyn apurahaan liittyy kuitenkin myös toinen pelottava sanapari: ’kirjan kirjoittaminen’. Kirjan julkaisu on monelle suuri, elämänmittainen haave, johon linkittyy jopa oma identiteetti. Esikoistietokirjan kirjoittamiseen myönnetyt apurahat ovat täten erittäin arvokkaita kirjailijan uraansa aloitteleville hakijoille.
Sain keltanokkaisuudesta huolimatta yllätyksekseni Suomen tietokirjailijat ry:n esikoistietokirjailijan apurahan vuonna 2019. Tietokirjani idea kumpusi haaveen sijaan ennen kaikkea kiinnostuksesta aiheeseen, josta ei oltu ennen julkaistu tietokirjaa Suomessa. Täysin summanmutikassa apurahoja ei kuitenkaan voi hakea, sillä hakemusten täyttämiseen kuluva tuntimäärä jättää kyllä aikaa perinpohjaisellekin filosofiselle pohdinnalle.
Apuraha on paitsi taloudellisesti tärkeä avustus, mutta vielä vahvemmin se toimii kannustimena. Myönteinen päätös kertoo, että ryhmä ihmisiä on jo uskonut ideaan ja kirjailijan kykyyn pukea se sanoiksi ja teoiksi. Erityisen suuri henkinen merkitys tuella on metsästäessä kustannussopimusta kovan kilpailun keskellä. Apuraha myös painostaa kirjoittamaan, sillä rahoituksen käytöstä on aina tehtävä selvitys myöntötaholle. Tällöin aikataulun viimeinen ruksi on pakko pistää kalenteriin.
Omalla kohdallani apurahapäätöksestä meni tasan kaksi vuotta esikoistietokirjani K-pop – Unelma huomisesta (Like, 2021) julkaisemiseen. Kirjallani oli selkeä kohderyhmä, mutta suuren yleisön kiinnostuksesta ei voi olla ikinä varma. Apurahojen taloudellinen merkitys korostuukin vähemmän tunnetuista aiheista kirjoittaessa. Esikoistietokirjan väylä on tärkeä myös ”kirjailijuuden” ulkopuolelta tuleville asiantuntijoille, jotka haluavat tiivistää osaamisensa yhteen teokseen. Ratkaisevinta on työsuunnitelman toteutettavuus ja lukijoiden tiedontarpeen palveleminen.
Mahdollisista apurahahylyistä ei pidä lannistua, vaikka oman idean paperille laittamiseen liittyisi suuria tunteita. Esikoistietokirjaan tarkoitetun apurahan jälkeen ehdin saada yli kymmenen hylkyä ennen seuraavaa myönteistä apurahapäätöstä. Tietokirjan kirjoittamisessa on nimittäin se paha valuvika, että kirjoittaessa uusia tietokirjaideoita syntyy kuin itsestään.
Minja Mäkilä on kirjailija ja opettaja. Hän on kulttuurihistorian maisteri, jonka esikoistietokirja käsitteli kansainväliseen menestykseen nousseen eteläkorealaisen populaarimusiikin, K-popin, eri puolia ja yhteiskunnallisia kytköksiä. Tällä hetkellä Mäkilä kirjoittaa tietokirjaa aikamatkustusviihteestä ja nostalgiasta.
Suomen tietokirjailijoiden kevään apurahat ovat haussa 31.3.2022 klo 16 asti. Haussa on mm. apuraha esikoistietokirjan kirjoittamiseen. Lisätiedot täällä.
Minja Mäkilän kuva: Sirpa Ryyppö / Like