Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2022 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa

Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?

Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?

Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia

Iida Simes: Sivistyksen valoa!

Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää

Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää

Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?

Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija

Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta

Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!

Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan

Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi

Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa

Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa

Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari

Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse

Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta

Faktahommissa

Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

16.08.2022

Sanna Nyqvist

Takamusta hiostaa työtuolissa ja kesätuuli humisee päässä. Lomalta palaavan kirjoittajan ei aina ole helppoa saada käsikirjoituksen juonesta kiinni. Mitä olinkaan sanomassa? Onko tekstissäni mitään tolkkua?

Työnsä kanssa tuskaileva kirjoittaja saa usein hyvää tarkoittavan mutta ikävältä tuntuvan neuvon: ”Ryhdy vain kirjoittamaan, kyllä se siitä!” Vaikeus onkin juuri ryhtymisessä. Kirjoittajan kumppanina on aina epävarmuus, joka kääntyy helposti peloksi ja ahdistukseksi, valkoisen paperin kammoksi.

Toisinaan valkoisen paperin kammo naamioituu puuhakkuudeksi. Tunnemme kaikki sen toimeliaan kirjoittajan, joka ei koskaan etene lähteiden penkomisesta tai faktojen tarkistamisesta itse kirjoitusvaiheeseen.

Menestys kirjoittajana on yhdistelmä itsetuntemusta ja itsepetosta. Itsetuntemus auttaa tunnistamaan kulloisenkin tulpan tyypin. Onko kyse motivaation puutteesta, aiheen kimuranttisuudesta vai ylimitoitetuista odotuksista?

Tapansa tunteva kirjoittaja osaa myös etsiä keinoja pulmien selättämiseen. Kirjoituspaikan vaihdos tai ongelman ytimeen osuva kirjoitusharjoitus voivat olla hyödyksi. Joskus lukon laukaisee liike. Eräs kollega kertoo konttaavansa huonetta ympäri, jos ajatus ei muutoin kulje. Konkreettinen näkökulmanvaihdos auttaa!

Itsepetosta puolestaan tarvitaan esteiden kiertämiseen silloin, kun niiden raivaaminen on liian ylivoimaista. Totuuden torvena toitottava sisäinen piiskuri on harhautettava hiljaiseksi. Vapaa kirjoittaminen, deadlinen tietoinen ”unohtaminen” ja muut kirjoittajan turvallista tilaa kasvattavat keinot auttavat ajatuksia liikkeelle. Työn imu syntyy kuin vahingossa ja sen vahvistamana on helpompi kohdata tekstin todelliset haasteet.

Ärsyttävässä neuvossakin on vinha perä. Useimpiin kirjoittamisen vaikeuksiin nimittäin auttaa kirjoittaminen. Tekstiä, jota ei ole olemassa, on mahdotonta parannella. Työn hidaskin edistyminen antaa toivoa sen valmistumisesta, ja motivaatio loppuunsaattamiseen kasvaa.

Toisinaan rima pitää osata asettaa riittävän alas. ”Kolme sanaa riittää.” Siinä – päivän työ on tehty!

Sanna Nyqvist on kirjallisuudentutkija, tietokirjailija ja kirjoittamisen valmentaja. Hänen viimeisin tietokirjansa Räjähdemiehen perintö (2019) käsitteli Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Nyqvistin kuva: Markko Taina / Tammi.

Sanna Nyqvist pitää kirjoittajan blokista myös webinaarin 24.8.2022 klo 10 yhdistyksen jäsenille. Webinaariin tulee ilmoittautua viimeistään 22.8. Lisätiedot ja ilmoittautuminen täällä.