Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.

Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.

#faktahommissa


Faktahommissa-blogin kirjoitukset

Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?

Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli

Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla

Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat

Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä

Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä

Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki

Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä

Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!

Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus

Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä

Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji

Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä

Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä

Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla

Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?

Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa

Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin

Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon

Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa

Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?

Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?

Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?

Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle

Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä

Faktahommissa

Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?

16.08.2022

Sanna Nyqvist

Takamusta hiostaa työtuolissa ja kesätuuli humisee päässä. Lomalta palaavan kirjoittajan ei aina ole helppoa saada käsikirjoituksen juonesta kiinni. Mitä olinkaan sanomassa? Onko tekstissäni mitään tolkkua?

Työnsä kanssa tuskaileva kirjoittaja saa usein hyvää tarkoittavan mutta ikävältä tuntuvan neuvon: ”Ryhdy vain kirjoittamaan, kyllä se siitä!” Vaikeus onkin juuri ryhtymisessä. Kirjoittajan kumppanina on aina epävarmuus, joka kääntyy helposti peloksi ja ahdistukseksi, valkoisen paperin kammoksi.

Toisinaan valkoisen paperin kammo naamioituu puuhakkuudeksi. Tunnemme kaikki sen toimeliaan kirjoittajan, joka ei koskaan etene lähteiden penkomisesta tai faktojen tarkistamisesta itse kirjoitusvaiheeseen.

Menestys kirjoittajana on yhdistelmä itsetuntemusta ja itsepetosta. Itsetuntemus auttaa tunnistamaan kulloisenkin tulpan tyypin. Onko kyse motivaation puutteesta, aiheen kimuranttisuudesta vai ylimitoitetuista odotuksista?

Tapansa tunteva kirjoittaja osaa myös etsiä keinoja pulmien selättämiseen. Kirjoituspaikan vaihdos tai ongelman ytimeen osuva kirjoitusharjoitus voivat olla hyödyksi. Joskus lukon laukaisee liike. Eräs kollega kertoo konttaavansa huonetta ympäri, jos ajatus ei muutoin kulje. Konkreettinen näkökulmanvaihdos auttaa!

Itsepetosta puolestaan tarvitaan esteiden kiertämiseen silloin, kun niiden raivaaminen on liian ylivoimaista. Totuuden torvena toitottava sisäinen piiskuri on harhautettava hiljaiseksi. Vapaa kirjoittaminen, deadlinen tietoinen ”unohtaminen” ja muut kirjoittajan turvallista tilaa kasvattavat keinot auttavat ajatuksia liikkeelle. Työn imu syntyy kuin vahingossa ja sen vahvistamana on helpompi kohdata tekstin todelliset haasteet.

Ärsyttävässä neuvossakin on vinha perä. Useimpiin kirjoittamisen vaikeuksiin nimittäin auttaa kirjoittaminen. Tekstiä, jota ei ole olemassa, on mahdotonta parannella. Työn hidaskin edistyminen antaa toivoa sen valmistumisesta, ja motivaatio loppuunsaattamiseen kasvaa.

Toisinaan rima pitää osata asettaa riittävän alas. ”Kolme sanaa riittää.” Siinä – päivän työ on tehty!

Sanna Nyqvist on kirjallisuudentutkija, tietokirjailija ja kirjoittamisen valmentaja. Hänen viimeisin tietokirjansa Räjähdemiehen perintö (2019) käsitteli Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Nyqvistin kuva: Markko Taina / Tammi.

Sanna Nyqvist pitää kirjoittajan blokista myös webinaarin 24.8.2022 klo 10 yhdistyksen jäsenille. Webinaariin tulee ilmoittautua viimeistään 22.8. Lisätiedot ja ilmoittautuminen täällä.