Faktahommissa

Avoimet oppimateriaalit – mitä tekijän tulisi tietää?

18.08.2020

Satu Lundelin

Avoimet oppimateriaalit ja avoin julkaiseminen – nämä sanaparit ovat viime aikoina esiintyneet tiuhaan eri yhteyksissä. Tämän vuoden keväällä on annettu luonnos hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta, joka pitäisi sisällään myös oppimateriaalien maksuttomuuden. Yhtenä keinona oppimateriaalikustannusten vähentämiseksi esityksessä mainitaan kaikkien julkisin varoin tuotettujen oppimateriaalien ja sisältöjen julkaiseminen Avointen oppimateriaalien kirjastossa. Avointen oppimateriaalin kirjasto aoe.fi on maaliskuussa avattu palvelu, joka kokoaa avoimia oppimateriaaleja yhteen.

Kaiken avoimuuden keskellä on hyvä muistaa, että jokaisella tekijällä on tekijänoikeuden myötä valta päättää, luovuttaako laatimansa oppimateriaalin avoimeen käyttöön vai ei. Pääsääntöisesti opettajien työtehtäviin ei kuulu oppimateriaalien valmistaminen toisten käyttöön. Opettajan, joka luovuttaa tekemiään oppimateriaaleja avoimeen käyttöön, kuuluisi siten saada luovutuksesta korvaus. Oppimateriaalien maksuttomuus ei tarkoita sitä, että niiden valmistaminen olisi ilmasta tai että tekijöille ei tulisi maksaa korvausta.

Sekä oppivelvollisuuslakia koskevassa luonnoksessa että Avointen oppimateriaalien kirjaston suosituksissa viitataan Creative Commons -lisensseihin. Suositus on, että materiaalit julkaistaisiin Avointen oppimateriaalien kirjastossa CC-BY-lisenssillä, joka sallii aineiston muokkaamisen, kunhan alkuperäinen tekijä nimetään. Näin avoimesti julkaistu oppimateriaali on päivitettävissä, ja siitä voidaan myös tehdä johdannaismateriaaleja.

Oppimateriaalien tekijän näkökulmasta ei ole aina pelkästään hyvä asia, että oppimateriaalit ovat vapaasti muokattavissa. On olemassa myös CC-lisenssejä, jotka eivät salli aineiston muokkaamista. Tällaisella CC-lisenssillä julkaistun oppimateriaalin tekijällä säilyy itsellään oikeus päättää muun muassa päivitettyjen versioiden tekemisestä, ja se voi useassa tapauksessa olla tekijän moraalisten oikeuksien kannalta parempi vaihtoehto. Oppimateriaalin voi saattaa muiden käyttöön myös muuten kuin käyttämällä CC-lisenssejä. Tämäkin vaihtoehto on hyvä pitää mielessä.

Laatimiaan materiaaleja ei kannata luovuttaa avoimeen käyttöön, ennen kuin oikeasti tietää, mitä ja millä ehdoin on luomaansa sisältöä luovuttamassa. Valitettavasti täysin ennenkuulumattomia eivät ole sellaisetkaan tapaukset, joissa avoimeen käyttöön luovuttaminen on tapahtunut sellaisin CC-lisenssein, jotka mahdollistavat myös materiaalin kaupallisen käytön, eikä tekijä ole tätä itse ymmärtänyt. Esimerkiksi Avointen oppimateriaalien suosittelema CC-BY-lisenssi sallii teoksen käyttämisen, jakamisen ja muokkaamisen vapaasti myös kaupallisessa tarkoituksessa, kunhan alkuperäisen tekijän nimi mainitaan.

Satu Lundelin on Suomen tietokirjailijat ry:n lakimies.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: