Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä
Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa
Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?
Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?
Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia
Iida Simes: Sivistyksen valoa!
Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää
Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää
Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?
Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija
Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta
Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!
Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan
Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi
Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa
Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa
Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari
Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse
Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta
Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen
Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?
Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa
Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!
Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan
Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella
Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla
Faktahommissa
Apurahat – tietokirjailijan paras ystävä
Kai Myrberg
Ensimmäinen vuoteni apurahalautakunnassa on selvitetty kunnialla. Noin 1 500 hakemusta on kahlattu läpi aina kevään puolivuotisista hakemuksista syksyn luovan kirjallisen työn hakemuksiin asti. Aikaa hakemusten lukuun meni kyllä melkoisesti, ensikertalaisena varmaan kokeneita enemmän. On ollut miellyttävää havaita suuri kiinnostus apurahoihimme. Hienoja hankkeita on voitu rahoittaa ja auttaa toteuttamaan monta laadukasta kirjaa.
Näin korona-aikana apurahalautakunta ei ole kokoontunut kasvokkaisiin tapaamisiin, vaan olemme työskennelleet etäyhteyksin. Kaikki on sujunut yllättävänkin hyvin, kun lautakunnan jäsenet ovat perehtyneet huolellisesti materiaaleihin etukäteen. Silti jään kaipaamaan oikeita kokouksia. Ryhmässämme on edustajia eri Suomen kolkista, ja asiantuntemusta on laajasti eri tietokirjallisuuden aloilta. Tämä auttaa ratkaisujen tekemisessä: aina joku tietää hakemuksen aiheesta. Puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan taustoittava työ sujuvoittaa suuresti hakemusten läpikäyntiä.
Hakemuksia lukiessa saa ikään kuin kurkata huomisen tietokirjallisuuteen etukäteen. Aiheiden kirjo on suuri, eikä monia näkökulmia olisi saattanut itse edes kuvitella keksivänsä. Korona-kriisi on luonnollisesti esillä, muttei mitenkään korostetusti. Laajemmin ajateltuna on hienoa nähdä mahdollisuutemme vaikuttaa oppikirjojen tekoon sekä antaa panos lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Näin olemme tukemassa myös nuorten lukuintoa.
Hakemusten lukijana toivoisin hakijoilta selkeää esittelyä siitä, mitä uutta valmisteilla oleva teos lukijoilleen tarjoaa. Myös sisällön kuvaus ja kirjan rakenne olisi hyvä tuoda täsmällisesti esille. Tarvitsemme tiedon käsikirjoituksen arvioidusta valmistumisajasta, mutta kirjoitustyön yksityiskohtaiseen aikataulutukseen rajoitettua merkkimäärää ei kannata käyttää.
Kai Myrberg on Suomen tietokirjailijoiden apurahalautakunnan ja hallituksen jäsen. Syksyn apurahansaajat julkistetaan 11.12. täällä.