Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä
Minja Mäkilä: Henkistä ja taloudellista tukea – apurahan merkitys esikoistietokirjan kirjoittamisessa
Simo Veistola: Mikä tekee hyvän digitaalisen oppimateriaalin?
Mia Spangenberg: Millaiset lasten tietokirjat kiinnostavat maailmalla?
Ilari Talman: Hallituksen esityksessä uudeksi tekijänoikeuslaiksi on useita ongelmia
Iida Simes: Sivistyksen valoa!
Anu Kantola: Tietokirja on paikka, jossa voimme pysähtyä ja hengähtää
Leena Putkonen : Ravitsemustieto hämmentää
Valtteri Niiranen: Miksi Kopiosto on tietokirjailijoille tärkeä?
Vuokko Hurme: Lasten tietokirjailija – innostunut matkailija
Annamari Saure: Apurahalla aikaa ja arvostusta
Anita Lehikoinen: Kartutetaan tietopääomaa!
Kasper Strömman: Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan
Anna-Stina Nykänen: Yksin kotona kasvoin kirjailijaksi
Päivi Kosonen: Kustavin pyhissä faktahommissa
Pepe Forsberg: Poikkeusolot saapuvat, talous romahtaa
Anne Rutanen: Poikkeusaikojen tietokirjafestari
Jan von Heiroth: Kurkistus verhon taakse
Saku Tuominen: Tietokirjailijaksi tiedonhalusta
Reetta Kettunen: Työsuunnitelma, työsuunnitelma ja vielä kerran työsuunnitelma - Eli kepeästi apurahahakemuksista, pöydän tältä puolen
Laura Ertimo: Ponnahduslautoja – Miksi ihmeessä teen tietokirjoja lapsille?
Heidi Haapalahti: Kevät on puutarhakirjan sesonkiaikaa
Anne Mäntynen: Tietokirjallisuutta opiskelemaan!
Sanna Haanpää: Vinkkejä apurahahakuun: panosta hyvään työsuunnitelmaan
Maria Pettersson: Tietokirja joukkorahoituksella
Ville Rauvola: Tietokirjailijaksi tullaan lukemalla
Faktahommissa
Apua! Rahaa?
Joel Kuortti
Tietokirjailijoiden apurahatoimikunnalla on kaksi kertaa vuodessa urakka, jossa käsitellään yhteensä noin 1 500 apurahahakemusta. Hakemusten siirryttyä sähköisiksi vuonna 2015 on niiden muoto ja mitta vakiintunut. Hakemus on nyt noin kaksi sivua, joten luettavaa riittää noin 3 000 sivua vuodessa. Tämän lisäksi yhdistys myöntää pienempiä apurahoja esimerkiksi matkoihin ja laitteisiin. Hakemusten määrä kertoo siitä, että Suomessa on paljon kiinnostusta kirjoittaa tietokirjoja, ja paljon aiheita, joista kannattaa kirjoittaa.
Olen ollut lukemassa hakemuksia nyt yli 10 vuotta, ja joka kerta ällistyttää se aiheiden ja näkökulmien kirjo, joka hakemuksissa tulee vastaan. Kaikki toimikunnan jäsenet lukevat jokaisen hakemuksen, ja myöntöesitykset tehdään yhteisellä päätöksellä. Apurahapäätökset tekee sitten hallitus.
Apurahatoimikunnan kokoonpanossa on otettu huomioon, että eri kirjoittajaryhmien näkemykset tulisivat edustetuiksi, olivatpa hakijat sitten kriitikoita, oppikirjailijoita, lastenkirjailijoita tai erityisalojensa tietokirjailijoita. Itse hakemusten lukemisen lisäksi apurahakokouksissa käydyt keskustelut hakemuksista lisäävät ymmärrystä yksittäisten hakemusten aiheista tai lähtökohdista.
Hakijoissa on kirjoittamisen ammattilaisia, vähemmän kirjoittavia sekä aloittelijoita. Monen varsinainen työ ei sisällä juurikaan kirjallista työskentelyä, joten heidän hakemuksensa ovat monesti erityisen kiinnostavia: miten tällaisesta aiheesta kirjoitetaan tietokirja?
Kopiosto-korvauksilla rahoitettavat apurahat ovat merkittävä rahoituksen lähde kirjoittajille, joten hakemuksiin suhtaudutaan vakavasti. Kevään haun apurahoista puolivuotinen apuraha on kilpailluin, ja myöntöprosentti on noin 10–15 %, muissa kategorioissa suurempi. Syksyn vapaamuotoisessa haussa myöntö on sen sijaan ollut viime vuosina noin 60 % tai yli.
Tämän kevään urakka poikkeaa aiemmista – koronatilanteen vuoksi, kuten arvata saattaa. Myös hakemuksissa koronatilanne näkyy eri tavoin. Kokoustaminen onnistuu kuitenkin etäyhteydellä, joten hakemukset tulevat käsiteltyä aiempaan tapaan. Tulevaisuudessa on taas odotettavissa mielenkiintoista uutta tietokirjallisuutta.
Joel Kuortti on Turun yliopiston englannin kielen professori, jonka erityisosaamista on jälkikoloniaalinen kirjallisuudentutkimus ja intialainen diasporinen kirjallisuus. Kuortti on Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunnan puheenjohtaja.