Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Maria Laakso: Tietokirjailijana kouluvierailulla
Laura Karlsson: Mikä tietokirjallisuudessa kiinnostaa juuri nyt?
Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjailijat ja oppikirjailijat ovat apurahansa ansainneet
Mikko Grönlund: Mitä tietokirjailija tienaa?
Sanna Haanpää: Uuden toiminnanjohtajan aloitustunnelmia
Kaarina Hazard: Tietokirja, mon amour
Anne Helttunen: Kirjasuunnistus johdattaa kirjojen maailmaan
Tuula Vainikainen: Messuillaan täydestä sydämestä tietokirjan edestä
Andrei Sergejeff: Egyptin orjasulttaanit tuhoutuivat mieluummin kuin sopeutuivat
Reetta Kettunen: Lapsuuden sankareille
Oula Silvennoinen: Tietokirjailija ja kansalliset myytit
Jussi Pakkasvirta: Politiikan ennustaminen voi mennä pieleen, vaikka kuinka tiedolla yrittäisi
Aleksis Salusjärvi: Millaisia nuorten tietokirjoja tässä ajassa tarvitaan?
Marjo Heiskanen: Haku päällä: Näennäistiedosta punnittuun tietämättömyyteen
Päivi Kosonen: Yhdessä lukemaan!
Tuula Uusi-Hallila: Tietokirja eheyttää lukion
Markku Heikkilä: Tehtävä Euroopassa
Paula Havaste: Ve-si-me-lo-ni ja muita tietokirjallisuuden outouksia
Helena Ruuska: Peruskoululaiset tarvitsevat kirjoja
Timo Tossavainen: Oppikirjailija – tulevaisuuden ammatti?
Urpu Strellman: Suomi edellä maailmalle
Anna Kortelainen: Tietokirjailijan evästys seuraavalle hallitukselle
Karo Hämäläinen: Miksi diktaattorit vihaavat tietokirjoja?
Pirjo Hiidenmaa: Monta syytä kirjoittaa tietokirjoja – silloinkin, kun ostajia on vähän
Jaakko Heinimäki: Uusi kirja kolmen viikon välein
Tiina Raevaara: Maailmaa muuttava tietokirja vaatii työtä, aikaa ja resursseja
Faktahommissa
Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan
Kasper Strömman
Jokaikinen tuntemani ihminen on pian kirjoittanut kirjan, ainakin jos on uskominen kuviin, joita näen sosiaalisessa mediassa. Näissä kuvissa eri-ikäiset ihmiset esittelevät kustannussopimuksiaan voitonriemuisesti, usein kuohuviinilasillisen ja ehkä pienen ruusun kera. Keskeyttäkää mitä ikinä teettekään, maailmaan on tulossa uusi kirja!
Maassamme julkaistaan käsittääkseni noin 12 000 nimikettä vuosittain, eikä keskuudessamme yhä jylläävä ”globaali panini” suinkaan ole hidastanut tätä tahtia. Päinvastoin – koska monet esiintyvät taiteilijat ovat tarvinneet puhdetöitä pitkän koronatalven aikana, syksyllä lienee tulossa kaikkien aikojen kirjavuori. Valitettavasti on selvää, että kaikista näistä kirjoista ei voi tulla bestsellereitä.
Eikä kirjailijana edes rikastu. Suomen Kirjailijaliiton mukaan kirjailijan keskiansio maassamme on 11 000 euroa – ja tähän summaan on laskettu esiintymiset ja apurahat. Jos palkka muodostuisi pelkästään kaunokirjallisesta työstä, olisivat tulot liiton mukaan vain 2 294 euroa vuodessa. Suomen tietokirjailijoiden kyselyn mukaan tietokirjailijoiden vastaava luku tietokirjallisesta työstä on 1 111 euroa vuodessa.
Jokainen kirjan kirjoittanut tietää silti mikä giganttinen, miltei yliluonnollinen ponnistus kirjan kirjoittaminen on. Varsinkin tietokirjaa saatetaan työstää vuosia, minkä jälkeen saa olla onnellinen, jos siitä otetaan tuhannen kappaleen painos. On siis selvä, että teoksia luodaan nimenomaan rakkaudesta taiteeseen ja tieteeseen, mikä on toisaalta hyvä lukijan kannalta.
Ja juuri siksi en ota rooliani Suomen tietokirjailijoiden jokavuotisen Runokuun Tietokirjaraadin tuomarina kevyesti. Totta kai voisin tulla paikalle roomalaisen keisarin elkein osoittamassa huolimattomasti peukaloani ylös- tai alaspäin. Mutta se ei olisi kunnioittavaa kaikkia niitä kirjailijoita kohtaan, jotka ovat käyttäneet kaikki kesälomansa ja muut vapaat hetkensä rakastettujen teostensa parissa. Siksi lupaan tänäkin vuonna olla tuomarina oikeudenmukainen, valmistautunut ja lempeä.
Saanhan tuomarina sitä paitsi myös itse paljon, koska näihin kirjoihin ladattu intohimo tarttuu. Nytkin tietäisin paljon vähemmän elektronisesta musiikista, geneettisestä sukututkimuksesta tai villivihanneksista, jos en olisi saanut aikaisempina vuosina tutustua palavahenkisten ihmisten tuotoksiin, jotka ovat syventyneet juuri näihin aiheisiin.
Joten seuraavan kerran kun esittelet kustannussopimustasi ruusun kera sosiaalisen median kanavallasi, lupaan tykätä kuvasta – ja tarkoittaa sitä. Koska tiedän, että kirjoitat kirjaasi rakkaudesta lajiin.
Runokuun Tietokirjaraati pidetään 23.8. kello 17–18 verkossa ja Helsingissä. Kasper Strömman on yksi raadin tuomareista. Lisätietoja Tietokirjaraadista täällä. Tapahtuma on maksuton.
Kasper Strömmanin kuva: Kia Svaetichin