Faktahommissa on Suomen tietokirjailijat ry:n blogi, jossa tietokirjailijat ja tietokirjojen ystävät kirjoittavat tietokirjallisuuden merkityksestä, sen tekemisestä, lukemisesta ja tietokirjallisuuden nykytilasta.
Blogitekstit ilmestyvät vuonna 2024 kerran kuussa.
#faktahommissa
Faktahommissa-blogin kirjoitukset
Markus Hotakainen: Onko suomalaisella tietokirjallisuudella menekkiä maailmalla?
Mervi Holopainen: Laadukkaan oppimateriaalin tärkeä rooli
Iiris Nuutinen: Syksy viestintäharjoittelussa Suomen tietokirjailijoilla
Anne Mäntynen: Tietokirjallisuuden lajit ja rajat
Pirita Tolvanen: Tietokuvituksen lähteillä
Kirsi Vainio-Korhonen: Ihmiset tietokirjan näyttämöllä
Timo Tossavainen: Tietokirjoista saaduilla tuloilla ei pitkälle pötki
Vilja-Tuulia Huotarinen: Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajan tehtävässä
Pirjo Hiidenmaa: Lukeminen on yhteinen asia!
Ulla-Maija Paavilainen: Tärkeintä on luottamus
Lauri Järvilehto: Luovuus ja keskittyminen tietokirjailijan työssä
Anne Rutanen: Tietokirjafestivaalin rakentaminen on joukkuelaji
Tommi Wallenius: Havaintoja kevään 2023 jäsenkyselystä
Henri Satokangas ja Ilona Lindh: Tyypillisen tietokirjan jäljillä
Jenni Stammeier: Tietokirja syntyy apurahalla
Ulla Ilomäki-Keisala: Mitä laadukas oppimateriaali merkitsee tässä ajassa?
Timo Tossavainen: Treffeillä tekoälyn kanssa
Juhana Aunesluoma: Ennätysmäärä hakemuksia – suomalainen tietokirjallisuus voi hyvin
Hannele Cantell: Laadukkaat oppimateriaalit takaavat opetuksen tasa-arvon
Ville Blåfield: Mistä aloittaa? Helsingin Kirjamessujen ohjelman kuratointi on kaaoksen hallintaa
Mikko Niemelä: Sitaattioikeus – miten se menikään?
Sanna Nyqvist: Eroon kesäterästä eli miten päästä kirjoittamisessa alkuun tauon jälkeen?
Kati Boijer-Spoof Heikinheimo: Tietokirjailija, maltatko palautua?
Mikko Niemelä: Mitä tekijänoikeuslain uudistus merkitsee tietokirjailijoille?
Riitta Luhanka-Aalto: Kirja omakustanteena – vinkkini kirjoittajalle
Ville-Juhani Sutinen: Tieto tarinan kehyksessä
Faktahommissa
Ai sinäkin olet kirjoittanut kirjan
Kasper Strömman
Jokaikinen tuntemani ihminen on pian kirjoittanut kirjan, ainakin jos on uskominen kuviin, joita näen sosiaalisessa mediassa. Näissä kuvissa eri-ikäiset ihmiset esittelevät kustannussopimuksiaan voitonriemuisesti, usein kuohuviinilasillisen ja ehkä pienen ruusun kera. Keskeyttäkää mitä ikinä teettekään, maailmaan on tulossa uusi kirja!
Maassamme julkaistaan käsittääkseni noin 12 000 nimikettä vuosittain, eikä keskuudessamme yhä jylläävä ”globaali panini” suinkaan ole hidastanut tätä tahtia. Päinvastoin – koska monet esiintyvät taiteilijat ovat tarvinneet puhdetöitä pitkän koronatalven aikana, syksyllä lienee tulossa kaikkien aikojen kirjavuori. Valitettavasti on selvää, että kaikista näistä kirjoista ei voi tulla bestsellereitä.
Eikä kirjailijana edes rikastu. Suomen Kirjailijaliiton mukaan kirjailijan keskiansio maassamme on 11 000 euroa – ja tähän summaan on laskettu esiintymiset ja apurahat. Jos palkka muodostuisi pelkästään kaunokirjallisesta työstä, olisivat tulot liiton mukaan vain 2 294 euroa vuodessa. Suomen tietokirjailijoiden kyselyn mukaan tietokirjailijoiden vastaava luku tietokirjallisesta työstä on 1 111 euroa vuodessa.
Jokainen kirjan kirjoittanut tietää silti mikä giganttinen, miltei yliluonnollinen ponnistus kirjan kirjoittaminen on. Varsinkin tietokirjaa saatetaan työstää vuosia, minkä jälkeen saa olla onnellinen, jos siitä otetaan tuhannen kappaleen painos. On siis selvä, että teoksia luodaan nimenomaan rakkaudesta taiteeseen ja tieteeseen, mikä on toisaalta hyvä lukijan kannalta.
Ja juuri siksi en ota rooliani Suomen tietokirjailijoiden jokavuotisen Runokuun Tietokirjaraadin tuomarina kevyesti. Totta kai voisin tulla paikalle roomalaisen keisarin elkein osoittamassa huolimattomasti peukaloani ylös- tai alaspäin. Mutta se ei olisi kunnioittavaa kaikkia niitä kirjailijoita kohtaan, jotka ovat käyttäneet kaikki kesälomansa ja muut vapaat hetkensä rakastettujen teostensa parissa. Siksi lupaan tänäkin vuonna olla tuomarina oikeudenmukainen, valmistautunut ja lempeä.
Saanhan tuomarina sitä paitsi myös itse paljon, koska näihin kirjoihin ladattu intohimo tarttuu. Nytkin tietäisin paljon vähemmän elektronisesta musiikista, geneettisestä sukututkimuksesta tai villivihanneksista, jos en olisi saanut aikaisempina vuosina tutustua palavahenkisten ihmisten tuotoksiin, jotka ovat syventyneet juuri näihin aiheisiin.
Joten seuraavan kerran kun esittelet kustannussopimustasi ruusun kera sosiaalisen median kanavallasi, lupaan tykätä kuvasta – ja tarkoittaa sitä. Koska tiedän, että kirjoitat kirjaasi rakkaudesta lajiin.
Runokuun Tietokirjaraati pidetään 23.8. kello 17–18 verkossa ja Helsingissä. Kasper Strömman on yksi raadin tuomareista. Lisätietoja Tietokirjaraadista täällä. Tapahtuma on maksuton.
Kasper Strömmanin kuva: Kia Svaetichin