Warelius-palkinnot Lasse Lehtiselle ja Kalevi Rikkiselle

Suomen historian erityistuntija Lasse Lehtinen ja kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Kalevi Rikkinen saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa perjantaina 29.6.2018.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Warelius-palkinnot jaettiin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa 29. kesäkuuta 2018 tietokirjailija Lasse Lehtiselle ja tieto- ja oppikirjailija Kalevi Rikkiselle. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Kahdentoistatuhannen euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen ja yhdistyksen palkintolautakunnan puheenjohtaja Markku Monni. Warelius-palkinto on jaettu vuodesta 1985 lähtien.

Lasse Lehtinen (s. 1947) on FT ja kirjailija, joka on toiminut myös mm. toimittajana, juontajana ja poliitikkona. Lehtinen on julkaissut noin neljäkymmentä kirjaa, joista kaksi kolmasosaa on tietokirjoja. Kirjat käsittelevät enimmäkseen poliittista historiaa ja henkilömuotokuvia.

Kalevi Rikkinen (s. 1936) on maantieteilijä ja Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen emeritusprofessori. Hän on kirjoittanut lukion oppikirjoja, yleisiä tietokirjoja sekä tieteellisiä tutkimuksia. Yliopistotyönsä ohella Rikkinen on toiminut paljon myös luennoitsijana.
 

Palkintoperustelut

Lasse Lehtinen

Filosofian tohtori Lasse Lehtinen (s. 1947) on monitoimimies, joka on työskennellyt toimittajana, tuottajana, juontajana, käsikirjoittajana, poliitikkona ja yritysjohtajana. Ennen kaikkea hän on kirjoittava ihminen. Lehtisellä on laaja kaunokirjallinen tuotanto, ja tänään hänet palkitaan tietokirjailijana.

Tietokirjailijoiden eturiviin Lasse Lehtinen nousi 1980-luvun alussa julkaistessaan henkilökuvat kolmesta poliitikosta, Johannes Virolaisesta (1980), K.-A. Fagerholmista (1981) ja Pirkko Työläjärvestä (1982). Kirja Virolaisesta oli valtava myyntimenestys: sitä myytiin 55 000 kappaletta. Lehtisen kirjalla oli vaikutusta, kun keskustapuolue valitsi Virolaisen presidenttiehdokkaakseen vuonna 1981.

Suomen historia on Lasse Lehtisen leipälaji. Hänen pääteoksensa, väitöskirja Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 (2002) on saanut nimensä Tatu Pekkarisen laulusta Pieni sydän. Keskustelua herättänyt teos on sujuvasanainen tutkimus, joka sai paljon lukijoita akateemisten piirien ulkopuolelta.

Lehtisen toinen suurteos on vuonna 2017 ilmestynyt teos Tanner. Itsenäisen Suomen mies. Kyseessä on jälleen sujuvasti kirjoitettu teos, joka on saanut paljon lukijoita. Historioitsijana Lehtistä voi luonnehtia kekkoskriittiseksi tannerilaiseksi. Häntä ovat kiehtoneet muutkin presidentit ja poliitikot, kuten kansakunnan sijaiskärsijä Risto Ryti. Myös Martti Ahtisaaresta ja Paavo Väyrysestä hän on julkaissut kirjan.

Julkaisemalla kaksiosaiset muistelmansa ja päiväkirjojaan hän on esitellyt lukijoille laajan henkilögallerian yhteiskunnan eri tasoilta ja kirjoittanut tarkkaa ajankuvaa Kekkosen tasavallan vuosikymmeniltä. Taitava kirjoittaja on saanut monet innostumaan maamme itsenäisyyden ajan historiasta.

Suomen metsäsäätiön toimeksiannosta kirjoitettu Minun metsäni. Täynnä elämää (2002) osoitti, että Lehtinen on myös tilauskirjan tekijänä ammattilainen. Hän perehtyy syvällisesti aiheeseensa ja kirjoittaa lukijaystävällisellä tavalla, ajatellen myös kansainvälistä lukijakuntaa. Teos julkaistiin myös ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.

Lasse Lehtisen suuri ansio tietokirjailijana on, että hän on aina osannut kansantajuistaa asiansa.

Kalervi Rikkinen

Kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Kalevi Rikkinen on tehnyt elämäntyönsä Helsingin yliopistossa maantieteen tutkimuksen ja opetuksen parissa.

Kalevi Rikkinen on ollut tuottelias tietokirjailija koko työuransa ajan ja vielä sen jälkeenkin. Hänen laaja tuotantonsa voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat oppikirjallisuus, yleissivistävä suurteos- ja tietokirjallisuus sekä tieteellinen tutkimuskirjallisuus. Monissa kirjahankkeissa kanssakirjoittajana on ollut puoliso, emeritaprofessori Hannele Rikkinen.

Kalevi Rikkinen on kirjoittanut maantieteen alan oppikirjallisuutta sekä lukioihin että yliopisto-opetukseen. Klassikkoteoksista mainittakoon Suomen aluemaantiede, Suomen asutusmaantiede ja Maapallon aluemaantiede, joita tuhannet yliopisto-opiskelijat ovat lukeneet ja tenttineet. Oppikirjailijana Rikkinen on ollut vaikuttamassa siihen, että koulun maantiedosta on tullut maantiedettä. Rikkisen ja työryhmien maantieteen oppikirjat auttoivat ymmärtämään asioita ulkoluvun sijaan. Näin maailmasta avautui aivan uudenlaisia näkökulmia.

Kalevi Rikkinen on ollut kirjoittamassa useita laajoja tietoteossarjoja, esimerkiksi Finlandia ja Maat ja kansat. Hän on myös toiminut Kustannusyhtiö Otavalla nimettynä maantieteilijänä, ja ollut siten alansa sanansaattajana lukuisissa tietokirjoissa. Laajojen yleissivistävien tietoteosten merkitys on ollut aikanaan suuri. Ne ovat olleet tutkielmien lähdeteoksia ja avanneet suurelle yleisölle ikkunoita maailman paikkoihin ja alueisiin. Laajojen tietoteosten lisäksi Kalevi Rikkinen tunnetaan tietokirjastaan Suuri Kuolan retki 1887, jossa lukija pääsee tutustumismatkalle tutkimattoman alueen kulttuuriin, luontoon ja kartoitukseen.

Tietokirjailijana Rikkisen tuotannon kolmas kivijalka liittyy tutkimuskirjallisuuteen. Hän on julkaissut kymmeniä artikkeleita ja kirjoja kulttuurimaantieteen alalta.

Kalevi Rikkinen palkitaan elämäntyöstään tietokirjailijana, joka on tuonut maantieteen, kartografian, kansatieteen ja historian alan näkökulmia sekä opiskelijoiden, tutkijoiden että suuren yleisön tietoisuuteen. Rikkisen elämänmyönteinen ja utelias persoona on ollut omiaan avartamaan maailmaa, mikä näkyy hänen tavassaan kirjoittaa ja kuvata alueita.

Kalevi Rikkisen teokset ovat osaltaan merkittävä kappale suomalaisen tietokirjallisuuden historiaa.

 

Warelius-palkinto

Vuodesta 1985 jaettu Warelius-palkinto on nimetty ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana pidetyn Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat muun muassa Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Raisa Cacciatore, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakuli-nen, Martti Häikiö, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Tapio Markkanen, Merete Mazzarella, Anne-Maria Mikkola, Ilkka Niiniluoto, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Heikki Ylikangas.

Palkinnonsaajista päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2018 puheenjohtajana Markku Monni sekä jäseninä Hannele Cantell, Agneta Rahikainen, Kati Solastie ja Kari Vaijärvi. Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Haastattelut:

Lasse Lehtinen | lasse.lehtinen@brutto.inet.fi, 050 60 130
Kalevi Rikkinen | hannele.rikkinen@gmail.com, 050 560 5718

Lisätiedot:

Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
050 351 2771 | anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi