Tietokirjailijat ovat korkeasti koulutettuja ja julkaisevat ahkerasti

Tietokirjailijat ovat erittäin korkeasti koulutettuja, selviää Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenilleen tekemästä taloudellisesta tutkimuksesta. 85 prosentilla tutkimukseen vastanneista on vähintään ylempi korkeakoulututkinto ja puolella (49 %) on tutkijakoulutus (joko lisensiaatin tai tohtorin tutkinto).

Tutkimukseen osallistuneiden tietokirjailijoiden julkaisutahti on ollut varsin tiheä, eli uusi tietoteos on julkaistu noin kerran kahdessa vuodessa (mediaani). Yli neljännes on julkaissut teoksen vuosittain. Tietokirjailijaksi ryhdytään myös aiempaa nuorempana. Esikoistietokirjailijoiden mediaani-ikä on nyt noin 37 vuotta.

Suomen tietokirjailijat ry teetti tutkimuksen tietokirjailijoiden vuoden 2018 taloudellisesta asemasta. Tutkimus teetettiin keväällä 2019 sähköisenä kyselynä yhdistyksen jäsenille. Vastauksia saatiin 715, ja vastausaste oli 22 %. Tutkimuksen toteutti Turun yliopiston Brahea-keskuksen tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund. Sen tarkoituksena oli saada tietoa tietokirjailijoiden varsinaisesta tietokirjailijan työstään saamista tuloista ja muista tietokirjailijan työhön liittyvistä tulonlähteistä. Lisäksi tutkimus antaa tietoa suomalaisesta kirjailijakunnasta. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2013, ja se kuvasi tietokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2012.

Tietokirjailijan mediaanitulo oli reilut 1 000 euroa

Tietokirjailijoiden tulot varsinaisesta tietokirjailijan työstä ovat laskeneet, selviää Suomen tietokirjailijat ry:n teettämästä tutkimuksesta. Varsinaisesta tietokirjailijan työstä saatujen verollisten tulojen mediaani oli 1 111 euroa vuonna 2018, kun vuonna 2012 se oli 1 525 euroa. Tulojen alakvartiili vuonna 2018 oli 173 euroa ja yläkvartiili 4 607 euroa.

Tietokirjailijan työstä saaduilla tuloilla tarkoitetaan kaikkia niitä veronalaisia tuloja, jotka on saatu tietokirjailijan ominaisuudessa. Tulot muodostuvat eri lähteistä. Kaksi kolmasosaa (65 %) on kustantajilta saatuja teosten myynnin mukaisia tilityksiä. Lainauskorvaukset, jotka ovat tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausta kirjastolainaamisesta, muodostavat puolestaan 8 prosenttia varsinaisen tietokirjailijan työn tuloista. Muut palkat ja palkkiot varsinaisesta tietokirjailijan työstä muodostavat neljänneksen (26 %) tuloista.

Lähes kaksi kolmasosaa (62 %) vastaajista ilmoitti tekevänsä muuta työtä voidakseen tehdä tietokirjailijan työtä. Alle 45-vuotiaista vastaajista neljä viidesosaa (82 %) teki muuta työtä voidakseen kirjoittaa tietoteoksia. Lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) 45–64-vuotiaasta vastaajasta teki muuta työtä voidakseen harjoittaa tietokirjailijan ammattia. Virallisen eläkeiän saavuttamisen myötä muuta työtä tekevien osuus laskee selvästi, ja 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista vastaajista enää kolmannes (33 %) teki muuta työtä voidakseen kirjoittaa tietoteoksia.

”Halu julkaista kiinnostavaa tietoa saa korkeasti koulutetut tietokirjailijat tekemään monipuolisesti ja ahkerasti tätä työtä, vaikka siitä saatu rahallinen korvaus on vuositasolla keskimäärin vähäinen. Tuntipalkoille tässä hommassa ei siis monikaan pääse”, kommentoi tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund.

Lisätarvetta apurahoille

Varsinaisten verollisten tulojen lisäksi erilaiset apurahat muodostavat osan tietokirjailijoiden toimeentuloa. Tutkimuksen mukaan apurahojen mediaani vuonna 2018 oli 5 000 euroa, alakvartiili 2 750 euroa ja yläkvartiili 9 000 euroa. Saadut apurahat olivat keskimäärin melko pieniä, jolloin muiden tulojen merkitys korostuu. Kun apurahan suuruus kasvaa, myös sen merkittävyys toimeentulon kannalta lisääntyy.

Tutkimus on luettavissa täällä.

Lisätiedot:
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771
www.suomentietokirjailijat.fi