Tietokirjailijapalkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla

Uutisarkisto

Tietokirjailijapalkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla

28.10.2017

Seitsemännentoista kerran jaetut Tietokirjailijapalkinnot saivat Karo Hämäläinen, Kaisa Isotalo, Harri Kalha, Maria Lähteenmäki ja Mauri Saarinen.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 28.10.2017 klo 12.30 Eino Leino -lavalla. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen ja varapu-heenjohtaja Tuula Uusi-Hallila.

Karo Hämäläinen (s. 1976) on kirjailija, toimittaja ja Parnasson vastaava tuottaja, joka asuu Helsingissä. Kotitalousopettaja ja johdon työnohjaaja Kaisa Isotalo (s. 1959) työskentelee Seinäjoen lyseon rehtorina ja asuu Seinäjoella. Harri Kalha (s. 1962) on Helsingissä asuva tietokirjailija ja dosentti Helsingin ja Turun yliopistossa. Maria Lähteenmäki (s. 1957) toimii arktisten alueiden ja Suomen historian professorina Itä-Suomen yliopistossa, ja hän asuu Helsingissä. Helsinkiläinen Mauri Saarinen (s. 1946) on varatuomari, joka työskentelee asianajajana ja kouluttajana.

Vuodesta 2001 saakka myönnetyn Tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Mirkka Lappalainen, Veli-Pekka Lehtola, Maarit Huovinen, Panu Rajala, Jari Sinkkonen, Lasse J. Laine, Anna Kortelainen, Pekka Gronow, Liisa Keltikangas-Järvinen, Teemu Keskisarja ja Helena Telkänranta.

Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

PALKINTOPERUSTELUT

KARO HÄMÄLÄINEN
Karo Hämäläinen on monipuolinen kirjoittamisen ammattilainen. Hän on työskennellyt muun muassa Arvopaperi-lehden toimituspäällikkönä ja kirjallisuuskritiikin verkkolehden Kiiltomadon päätoimittajana. Tällä hetkellä hän toimii kirjallisuuslehti Parnasson vastaavana tuottajana sekä vapaana kirjailijana ja toimittajana.

Hämäläisen laaja kirjallinen tuotanto pitää sisällään niin lastenkirjoja, romaaneja kuin tietokirjoja. Tietokirjallisessa tuotannossaan Hämäläinen on perehtynyt muun muassa sijoittamiseen ja urheiluun. Uusin aluevaltaus on elämäkerrat, joista tänä syksynä on ilmestynyt yhdessä Alexander Stubbin kanssa kirjoitettu myynti- ja arvostelumenestys Alex (2017).

Hämäläisen talous- ja sijoittamiskirjat kertovat monimutkaisista asioista yleistajuisesti. Ne ovat suurenkin yleisön luettavissa. Ei siis ole ihme, että Hämäläisen yhdessä Jukka Oksaharjun kanssa kirjoittamasta omakustanteesta Sijoita kuin guru (2016) tuli suuri myyntimenestys. Hämäläinen on muutenkin kokeillut rohkeasti erilaisia kustantamisen muotoja, mikä kertoo kyvystä sopeutua tietokirjailijana muuttuvaan kustannusmaailmaan.

KAISA ISOTALO
Kaisa Isotalo on paitsi tieto- ja oppikirjailija myös Seinäjoen lyseon palkittu rehtori ja kotitalousopettaja.

Isotalo on ollut yksi legendaarisen Kotiruoka-kirjan tekijöistä ja toimittajista 1980-luvun jälkipuoliskolta saakka. Kirjaa on uudistettu perinpohjaisesti useampia kertoja. Teoksesta otettiin 93. painos vuonna 2015. Tässä uusimmassa painoksessa ovat edelleen mukana suomalaisen ruoan ikisuosikit. Toisaalta kirja vastaa myös uusimpiin muutoksiin, joita suo-malaisten kotien nopeasti muuttuvassa ruokahuollossa on tapahtunut. Teoksen alussa kerrotaan, mitä on oikea ravinto. Aterioiden suunnittelu ja toteutus sekä työvälineet ja koneet saavat oman lukunsa. Valtaosa kirjasta on kuitenkin selkeitä ruoanvalmistus- ja leivontaohjeita.

Vuonna 2017 Isotalo julkaisi yhdessä Raija Kuittisen kanssa hyvän vastaanoton saaneen kirjan Suomalainen kotiruoka. He ovat kokeilleet kaikki teoksen 200 reseptiä kotikeittiössään. Isotalo on tehnyt myös keittokirjoja lapsille sekä kotitalouden oppikirjoja. Isotalo on väitellyt tohtoriksi vuonna 2014 rehtoreiden vaikeiksi kokemista johtamiskokemuksista. Isotalon vahva ammatillinen osaaminen näkyy kaikessa hänen tekemisessään.

HARRI KALHA
Filosofian tohtori Harri Kalha on taidehistorian ja sukupuolentutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa sekä visuaalisen kulttuurin tutkimuksen dosentti Turun yliopistossa. Pitkän tutkijanuransa lisäksi Kalha on julkaissut lukuisia yleistajuisia tietoteoksia ja artikkeleita erityisesti taidehistoriaa ja kulttuurintutkimusta käsittelevistä aiheista.

Harri Kalha käsittelee teoksissaan monipuolisesti visuaalisen kulttuurin kenttää. Hän on kirjoittanut mm. ansiokkaan taitelijakuvauksen Rut Bryk Elämän taide (2016) sekä tarkastellut taiteen nostattamia kohuja teoksissa Tapaus Havis Amanda (2008) ja Tapaus Neitsythuorakirkko (2009). Erityistä huomiota Kalhan tuotannosta saavat valokuva ja postikortit ja niiden monet osin unohdetutkin muodot.

Kalha on käsitellyt teoksissaan raikkaan yleistajuisesti katseen ja katseen kohteena olemisen, vallan, halun sekä ruumiillisuuden teemoja. Kalha antaa teoksissaan äänen myös historian unohtamille ja marginaalissa eläneille. Hänen teoksiensa sankareista löytyy niin keimailevia kokotteja kuin Tom of Finlandin maskuliinisia homomiehiä. Teokset kertovat aiheistaan suoraan ja rehellisesti, ja niissä yhdistyvät tutkijan analyyttisyys ja taitavan kirjoittajan sujuvasanaisuus.

MARIA LÄHTEENMÄKI
Maria Lähteenmäki on tehnyt pitkän akateemisen uran yliopistojen eri viroissa. Tällä hetkellä hän on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Lähteenmäki on julkaissut useita tieteellisiä monografioita, oppikirjoja, tietokirjoja ja kirjoittanut suuren joukon artikkeleita. Lähteenmäki on erikoistunut ylikansallisten alueiden (Lappi, Karjala, Pohjoiskalotti, Barentsin alue, Pohjois-Eurooppa) tutkimukseen, 1800- ja 1900-lukujen yhteiskuntahistoriaan, naishistoriaan, sodan sosiaalihistoriaan ja aluehistorialliseen tutkimukseen.

Tutkimuksessaan Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja. Lappilaisten sotakokemuksia 1939–45 (1999) Lähteenmäki kuvasi uudella tavalla rivisotilaita ja kotirintaman arkea. Hänen yksi pääteoksiaan on Kalotin kansaa: Rajankäynnit ja vuorovaikutus Pohjoiskalotilla 1808–1889 (2004). Vuonna 2006 ilmestynyt Terra Ultima on matka Lapin historiaan. Lähteenmäen monografia Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911–1944 (2009) käsittelee Kannaksen herkkää rajaseutua Terijoen alueen historiasta käsin.

Lähteenmäen teokset ovat laajentaneet Karjala-kuvaa ja käsitystä rajaseutujen ihmisten historiasta. Teokset ovat uraa-uurtavia, mistä kertoo sekin, että hän on saanut rohkeilla tulkinnoillaan aikaan laajaa keskustelua ja myös vastaväitteitä.

MAURI SAARINEN
Mauri Saarinen on varatuomari ja asianajaja, jolla on monipuolinen kokemus sekä koulutus työ- ja sosiaalioikeuden alalta kansallisesti ja kansainvälisesti. Hän toimii asianajotehtäviensä ohella kouluttajana erilaisilla yksityisen ja julkisen sektorin koulutusorganisaatioiden kursseilla.

Saarisen pääteos on vuonna 1991 ilmestynyt Työsuhdeasioiden käsikirja. Muita teoksia ovat mm. Työsuhteen pelisäännöt (2000) ja Eurooppaoikeuden perusteita (1995). Hän on kirjoittanut myös majoitus- ja ravitsemisalan työsuhdeasioista, palkkahallinnosta ja pätkätöistä. Saarinen on teoksissaan tarttunut tärkeisiin ajankohtaisiin asioihin. Kirjojen aiheet puhuttavat edelleenkin, ja teoksista onkin otettu harvinaisen useita uusia painoksia ja uudistettuja laitoksia.

Saarinen on erinomainen esimerkki tietokirjailijasta, jolla on laaja-alainen ymmärrys alansa erityiskysymyksistä. Tämän kivijalan päälle on ollut hyvä rakentaa uudistettuja painoksia, etenkin kun Saarisen teokset ovat käyneet läpi myös laajan ja kriittisen lukijakunnan testin. Kukaan työsuhdeasioiden parissa työskentelevä ei voi ohittaa Mauri Saarisen perinpohjaisia teoksia, jotka tarjoavat ajantasaista uutta tietoa ja tulkintaa uudelleen ja uudelleen.

Lisätiedot:
Anne Rutanen | viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
050 351 2771 | anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi
www.suomentietokirjailijat.fi