Suomi tarvitsee elinvoimaista kirja-alaa: Kirja-alan vaalikysely puolueille

Kirja-alan järjestöt esittävät kuutta tavoitetta ja toimenpidettä ensi vaalikaudelle. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan vastata kirjallisuusalan ja lukutaidon romahtamiseen liittyviin haasteisiin. Puoluekyselyssä paljastui, että oppimateriaalihankintojen tasapuolistamisella on laaja kannatus. Eniten hajontaa puolueiden välillä oli siinä, miten ne suhtautuivat ehdotukseen kirjojen arvonlisäveron laskemisesta.

Kirja-alan toimijoiden yhteisessä puoluekyselyssä kartoitettiin puolueiden kantoja alalle keskeisiin kysymyksiin. Puoluekyselyn toteuttivat yhteistyössä Kirjakauppaliitto ry, Suomen Kirjailijaliitto ry, Suomen tietokirjailijat ry ja Suomen Kustannusyhdistys ry. Kyselyyn vastasivat Suomen Sosiaalidemokraatit, Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset, Suomen Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen Kristillisdemokraatit ja Liike nyt. Kyselyn vastausaika oli 11.3.–23.3.2023.

Kuva: Kirjallisuuden alan järjestöjen puoluekyselytulokset koosteena. 

Alan järjestöjen tavoitteena on kirjallisuuspoliittisen ohjelman luominen seuraavan hallituskauden aikana. Puolueista SDP, Kok., Vihr. ja Vas. olivat ohjelman tarpeellisuudesta täysin samaa mieltä. ”Ajatus on kannatettava, sillä meidän on saatava lasten lukemisen into taas palautettua, varmistettua monipuolinen kotimainen kirjallisuus ja kohtuullinen korvaus kirjailijoille myös ääni- ja e-kirjoista. Ohjelma voitaisiin toteuttaa esimerkiksi osana kulttuuripoliittista selontekoa”, todetaan Vihreän liiton perusteluissa. Kesk., RKP, KD ja Liik. puolsivat Kirjallisuuspoliittista ohjelmaa varauksella.

PS vastaa ainoana olevansa kirjallisuuspoliittisen ohjelman tarpeesta jokseenkin eri mieltä: ”Olemme huolissamme lasten ja nuorten lukutaidon rapautumisesta ja siihen on välttämättä panostettava, mutta se tehdään osana koulutuspolitiikkaa”.

Toisena tavoitteena järjestöt esittävät arvonlisäverolain muutosta siten, että kirjoihin sovelletaan nykyisen 10 prosentin verokannan sijaan nollaverokantaa. Tämän mahdollistaa Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmän uudistus. Puolueista viisi ilmoittaa olevansa jokseenkin samaa mieltä. Heistä SDP näkee ajan olevan muutokselle haasteellinen: ”Mikäli onnistumme julkisen talouden vahvistamisessa, tulee tarkastella koko palveluiden kirjoa ja priorisoida niiden osalta ne palvelut, joiden osalta nollaverokanta olisi tavoiteltavaa. Asiaa on siis tarkasteltava jatkossa”.

Arvonlisäveron muutoksesta jokseenkin eri mieltä ovat Kok., PS, Kesk. ja RKP. Perusteluissa nousevat vahvasti esiin nykyinen taloustilanne sekä muut keinot ostovoiman lisäämiseen.

”Veronkevennyksiin on mahdollisuus yhteiskunnassa, jossa ymmärretään yhteisten menojen laittaminen tärkeysjärjestykseen. Nollaverokanta saattaa kuitenkin olla liian suuri muutos kertarysäyksellä tehtäväksi eikä välttämättä silti merkittävästi vaikuttaisi kirjoja ostavan yleisön ostopäätöksiin. Lisäämällä kansalaisten ostovoimaa ja taloudellista hyvinvointia, kanavoituu se myös kulttuuriin ja kirjallisuuteen”, perustelee Perussuomalaiset.

Kolmanneksi järjestöt ajavat virikesetelin ulottamista kirjallisuuteen. Puolueista PS, Vihr., Vas., RKP ja KD ovat asiasta täysin samaa mieltä. Perussuomalaiset näkevät tukimuodon toimivana: ”Tällainen tukimuoto, jossa vain laajennetaan virikesetelin käyttöalueita, kuulostaa perustellulta. Se myös lisää työntekijöiden valinnanvapautta virikeseteleiden käyttöön, mikä on hyvä asia”. SDP ja Liik. nyt ovat asiasta jokseenkin samaa mieltä, kun taas Kok. ja Kesk. asettuvat jokseenkin eri mieltä -kantaan. 

Järjestöjen kolme viimeistä tavoitetta saavat kaikilta puolueilta kannatusta 

Täysin samaa mieltä kirjallisuusviennin suunnitelmallisesta tulemisesta tuottojen nostamiseksi pohjoismaiselle tasolle ovat Kok., PS, Vihr. ja Vas. Jokseenkin samaa mieltä kallistuu olemaan SDP, Kesk., RKP, KD ja Liik.

”Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa lähdetään siitä, että kulttuurialat on tunnustettava vientialoina ja haluamme, että viennin edistämisessä huomioidaan nykyistä paremmin myös luovat alat. Tukea kansainväliseen toimintaan on myönnettävä myös muille kuin yritysmuotoisille toimijoille”, perustelee kantaansa Vasemmistoliitto. 

Ainoana kaikilta puolueilta täysin samaa mieltä -kannatusta saa oppimateriaalihankintojen toimenpide-esitys kuntien hankintaosaamisen vahvistamisesta ja pk-yritysten mahdollisuuksien lisäämisestä koskien kilpailutuksiin osallistumista. 

”Hankintaosaamisen lisääminen mahdollistaa paremman keskittymisen palveluiden laatuun, ja toisaalta auttaa yrittäjiä yhä paremmin tarjoamaan niitä palveluita, joita ostajataho todella kaipaa. Ostajan taas on kyettävä löytämään tasapaino hankinnan koon suhteen. Liian suuret hankintakokonaisuudet voivat sulkea pienet toimijat pois hankintojen piiristä”, perustelee vastaustaan Kansallinen Kokoomus. 

Viimeisenä puolueet kertovat kantansa riittävän rahoituksen suhteen opetusresurssien ja materiaalihankintojen osalta. Jokseenkin samaa mieltä ovat ainoastaan Kok. ja KD, muiden puolueiden ilmoittaessa kannakseen täysin samaa mieltä. 

”SDP on sitoutunut Kansalliseen lukutaitostrategiaan. Pysyvä kansallinen lukutaito-ohjelma tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti”, toteaa SDP.

Lisätietoja:

Laura Karlsson, toimitusjohtaja, Kirjakauppaliitto
p. 050 571 5511, laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi

Sakari Laiho, johtaja, Suomen Kustannusyhdistys
p. 040 579 8868, sakari.laiho@kustantajat.fi

Ilmi Villacís, toiminnanjohtaja, Suomen Kirjailijaliitto
p. 040 830 5936, ilmi.villacis@kirjailijaliitto.fi

Sanna Haanpää, toiminnanjohtaja, Suomen tietokirjailijat
p. 040 5290 626, sanna.haanpaa@suomentietokirjailijat.fi