Pirjo Hiidenmaa, Markku Löytönen & Helena Ruuska (toim.): Oppikirja Suomea rakentamassa

Suomalainen oppikirjallisuus kautta aikojen

Jokaisella meistä  on varmasti jonkinlainen muistikuva omasta aapisestaan. Monet muistavat myös Elon laskuopin tai Sarvan ja Mantereen historian oppikirjat, Koulun biologian tai sukupolvikokemuksen kaltaisina hokemina päähän jääneet vieraiden kielten oppikirjojen esimerkkilauseet.

Me kaikki olemme istuneet koulun penkillä ja päntänneet tietoja oppikirjoista. Samalla olemme omaksuneet oppikirjojen tarjoamat käsitykset oikeasta ja väärästä.Jo satojen vuosien ajan oppikirja on osallistunut suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Oikeastaan ensimmäinen suomenkielinen kirjakin – Mikael Agricolan papeille vuonna 1543 kirjoittama ABCkiria – oli oppikirja.

Mutta miksi joku oppikirja menestyi ja joku toinen vaiettiin kuoliaaksi? Mitkä oppikirjat ovat olleet käänteentekeviä oppisisältöjen suunnittelussa ja uudistaneet siten koulua? Entä ovatko jotkin oppikirjat torjuneet uudistuksia ja hidastaneet vaihtoehtojen esiinnousua?

Oppikirja Suomea rakentamassa -teoksen artikkelit kuvaavat suomalaisen oppikirjallisuuden muutoksia ja tekevät näkyväksi oppikirjallisuuden vaikutuksen eri aineiden opetukseen.

Kirjan artikkelit keskittyvät yleissivistävään kouluun, mutta oppikirjallisuuden muutokset ja vaikutukset heijastuvat aina laajemmalle yhteiskuntaan. Oppikirjojen – tai oppimateriaalien – avulla meillä käydään koulut tänäkin päivänä.

Digitalisoitumisen myötä oppimateriaalit ovat jälleen muutoksen edessä. On hyvä tuntea juurensa, jotta voi ponnistaa digiloikkaan.