Tutustu tietokirjailijaan

Timo Räbinä

Timo Räbinä on oikeusneuvos ja vero-oikeuden dosentti Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja verotuksesta. Hänet palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla ansioistaan tietokirjailijana Helsingin Kirjamessuilla 2019.

Timo Räbinä

Kuva: Alma Talent

Timo Räbinä, kuinka sinusta tuli tietokirjailija?

Minulla on 1990-luvulta alkaen ollut vahvat siteet Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoihin, joissa edelleenkin olen vero-oikeuden dosentti. Olen kyennyt yhdistämään virkatyöni ja lähinnä sivutoimiset opetustehtävät yliopistoissa mielestäni molempia hyödyntävällä tavalla. Julkaisuni, joihin kuuluvat artikkelit sekä vuonna 2001 valmistunut väitöskirja ja sen jälkeiset teokset, ovat syntyneet tämän yliopistoyhteistyön tuloksena.

Tässä yhteydessä on syytä mainita nyt jo edesmennyt finanssioikeuden professori Matti Myrsky – joka muuten myös sai tietokirjailijapalkinnon vuonna 2014. Matti oli tuottelias kirjoittaja, ja hän oli primus motorina monille yhdessä tehdyille kirjoillemme. Niiden tekemistä olen nyttemmin jatkanut yhdessä uuden tutkijapolven edustajan, verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtaja Janne Myllymäen kanssa – näin kapula siirtyy jo seuraaville!

Toinen kollega, jonka merkitys kirjailijauralleni on ollut suuri, on professori Pekka Nykänen. Pekan kanssa kirjoitimme vuonna 2006 ensimmäisen yhteisteoksemme (Yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus). Yhteistyömme on jatkunut siitä alkaen.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Julkaisuni ovat lainoppia. Teoksissani selvitän voimassa olevan vero-oikeuden sisältöä ja systematisoin verotusta koskevaa sääntelyä. Kuulostaa ehkä hankalalta. Vero-oikeudellisessa kirjallisuudessa on kuitenkin perimmältään kysymys yksinkertaisesti siitä, mistä veroa maksetaan, kuka veron maksaa ja kuinka paljon vero on.

Osa teoksistani on tarkoitettu lähinnä oppikirjakäyttöön yliopistoissa. Esimerkiksi Verotusmenettelyn perusteet -teos vuodelta 2017 on tällainen. Toisaalta olen kirjoittanut myös syventäviä käsikirjoja. Esimerkkinä käsikirjasta voi mainita edellä mainitun teoksen ”laajempi painos” Verotusmenettely ja muutoksenhaku vuodelta 2015.

Kirjani perustuvat käytäntöön ja ne palvelevat käytäntöä. Pyrin käsittelemään asioita mahdollisimman käytännönläheisesti ja antamaan epäselvissä asioissa konkreettisia tulkintasuosituksia.

Miten kirjasi syntyvät?

Kaikki väitöskirjan jälkeen julkaistut teokseni olen tehnyt yhdessä jonkun toisen henkilön kanssa. Pidän tästä työskentelytavasta, koska silloin on toinen, jonka kanssa voi arvioida teoksen rakennetta, sisältöä ja tekstiä. Voimien yhdistäminen tuo lisäarvoa.

Olen kirjoittanut yhteisiä teoksia myös perhe- ja jäämistöoikeuden asiantuntijoiden kanssa (professorit Aulis Aarnio, Urpo Kangas ja Antti Kolehmainen). Näissä kirjoissa olemme siis ylittäneet myös oikeudenalojen rajat eli yhdistäneet perhe- ja jäämistöoikeuden sekä vero-oikeuden.  

Minkälaista kirjallisuutta luet?

Täytyy myöntää, että veroalan ulkopuolista kirjallisuutta ehdin lukea liian vähän. Minua kiinnostavat poliittiseen historiaan ja sotahistoriaan liittyvät tietokirjat sekä historialliset romaanit. Viimeksi pidin kädessäni Seppo Porvalin kirjaa Marskin ritarien taistelut (2015).

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

Useasti on ollut mielessä kirjoittaa käsikirja perintö- ja lahjaverotuksesta. Sille olisi tilausta, varsinkin, kun Pertti Puronen ei enää päivitä alan klassikkoa Perintö- ja lahjaverotus.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?

Kirjat, myös tietokirjat, säilyvät ja kehittyvät. Tiedontarve ei ole kadonnut minnekään, päinvastoin. Paperisen kirjan rinnalle, ja tulevaisuudessa varmaan ohikin, tulevat sähköisessä muodossa olevat kirjat.  

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Kuten edellä jo kerroin, minulle kirjoittaminen on ollut tietyssä mielessä virkatyön ”oheistuote”. Se on pitänyt yhteyteni yliopistomaailmaan tiiviinä. Teosteni lukijakunta on pieni, eivätkä tekijänoikeuspalkkiot ole suinkaan korvanneet ajankäyttöä. Mutta en ole niin edes ajatellut. Minulle kysymys on ollut mielekkäästä työurasta ja kokonaisuudesta, jossa toinen on tukenut toista. Apurahat ovat myös olleet tärkeä osa kannustusta ja tukea.   

Sait Tietokirjailija-palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta tietoteostuotannosta Helsingin Kirjamessuilla 2019. Miltä tällainen huomionosoitus tuntuu?

Tietenkin tämä oli minulle suuri tunnustus. Kiitokset arvokasta työtä tekevälle yhdistykselle! Tuntuu hienolta, että työtäni – ja ylipäänsä tietokirjallisuutta – arvostetaan. Palkinnon tultua julkiseksi sain myös laajasti onnitteluja ja palautetta ”oikeus- ja veropiireistä”. Kiitokset myös näistä palautteista!

Mitä on työn alla juuri nyt?

Juuri nyt työn alla ovat uudet painokset teoksista Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset (yhdessä Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kanssa) sekä teokset Jäämistösuunnittelu I ja II (yhdessä Antti Kolehmaisen kanssa). Näiden pitäisi ilmestyä vuoden 2020 aikana.

Ensi vuodelle on myös suunnitteilla iso urakka: Verotusmenettely ja muutoksenhaku -teoksen uuden painoksen tekeminen, tällä kertaa yksin. Mutta hoidetaan nyt ensin nuo jo sovitut asiat maaliin.

 

15.11.2019