Tutustu tietokirjailijaan

Timo Kalevi Forss

Timo Kalevi Forss on helsinkiläinen tietokirjailija, toimittaja ja muusikko, joka työskentelee tietokirjakustantamossa ja kansalaisjärjestössä. Hänen mukaansa tietokirjoissa pitää olla elämää ja inhimillisyyttä: hyvän tietokirjan pitää svengata. Forss oli yksi elokuisen TIETOKIRJA.FI-festivaalin esiintyjistä tuoreimman teoksensa Toverit Herätkää – Poliittinen laululiike Suomessa tiimoilta.

Timo Kalevi Forss

Timo Kalevi Forss. Kuva: Nauska.

Timo Kalevi Forss, kuinka sinusta tuli tietokirjailija?

Minusta tuli tietokirjailija monen vaiheen kautta. Opin käyttämään suomen kieltä ilmaisuvälineenäni ja leikittelemään sillä tehdessäni paljon laulutekstejä 1990-luvulla. Vakavampaan tiedonhankintaan ovat vaikuttaneet sosiologian ja musiikkitieteen opinnot Helsingin yliopistossa.

2000-luvun alussa pääsin töihin Voima-lehteen ja aloin kirjoittaa lehtijuttuja. Lehtijutuista ja toimittajaidentiteetistä oli lyhyt askel ensimmäisiin tietokirjoihini, jotka olivat ryhmäproduktioita. Viime vuosina rahkeeni ovat riittäneet tietokirjan kirjoittamiseen yksin. Se on vaativaa mutta myös erittäin palkitsevaa.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Olen kirjoittanut tietokirjoja eri kulttuurin aloilta kuten elokuvasta Keisarikunta (Like 2004) ja kirjallisuudesta Like on Like (Like 2007). Toinen kiinnostuksen kohteeni ovat olleet matkakirjat, joita olen tehnyt yhdessä valokuvaaja Martti Lintusen kanssa. Näitä ovat rajantakaisesta Karjalasta kertova Karjala edestakaisin (Like 2010) ja arktisista alueista kertova Napakirja – Arktis ja Antarktis (Rosebud Books 2013). Vahvin osaamisalueeni on kuitenkin musiikki, johon aion keskittyä enemmän jatkossa.

Miten kirjasi syntyvät?

Kirjani syntyvät pitkällisen ja joskus tuskallisenkin taustatiedon keräämisvaiheen ja hitaan kypsyttelyn jälkeen. Teen yleensä paljon haastatteluita, joita sitten litteroin kuukausitolkulla. Yritän saada kirjoihini mukaan elävää kieltä niin haastateltavien kommenteissa kuin omassa tekstissäni.

Mielestäni hyvän tietokirjan pitää svengata. Mielenkiintoinenkin aihe sivuutetaan helposti, jos teksti on liian puisevaa tai yliteoreettista. Tietokirjoissa pitää olla elämää ja inhimillisyyttä, sillä ihmisillehän niitä kirjoitetaan. Lähtökohtani on tehdä yleistajuisia tietokirjoja, joissa vältetään kryptisyyttä. Pyrin myös avaamaan käsitteitä ja termejä, sillä en kirjoita spesialisteille.

Uusimmassa kirjassasi Toverit herätkää kerrot suomalaisen poliittisen laululiikkeen tarinan. Miten laululiikkeen vaikutus näkyy tämän päivän musiikissa?

1970-luvun poliittisen laululiikkeen vaikutus näkyy tänä päivänä rapmusiikin yhteiskunnallisuudessa. Tästä hyvä esimerkki on Karri ”Paleface” Miettinen. Kaj Chydeniuksen sävelkieli on jättänyt pysyvät jäljet maamme teatterimusiikkiin. Myös ärhäkimmät poliittiset punk-yhtyeet ovat saaneet vaikutteita poliittisen laululiikkeen ehdottomuudesta.

Edellinen kirjasi oli Martti Lintusen ja Tommi Tukiaisen kanssa yhteistyössä tehty Napakirja. Millaista oli tehdä matkakirjaa maapallomme pohjoisimmista ja eteläisimmistä keskuksista?

Grönlannissa, Islannissa, Huippuvuorilla, Lapissa ja Murmanskissa käyminen oli suuri elämys. Annoimme kameraan laulaa ja haastattelunauhurin pyöriä. Tapasimme paljon arktisilla alueilla asuvia ihmisiä hylkeitä pyytävistä inuiiteista ministereihin.

Arktiksella käyminen oli pelottava muistutus siitä, miten pitkälle ilmastonmuutos on edennyt. Kun katselin tuhansien kerrostalon kokoisien jäävuorien lipumista Grönlannin mannerjäätiköltä Atlantin valtamereen sulamaan, näky oli tyrmistyttävä.

Etelämantereen matkalle en valitettavasti päässyt mukaan. Oluen maailman eteläisimmässä pubissa brittiläisellä tutkimusasemalla pääsi nauttimaan valokuvaaja Martti Lintunen.

Minkälaisista kirjoista pidät itse?

Huomaan kliseisesti lukevani keski-ikäisten miesten suosimia kirjoja. Olen pureutunut vapaa-aikanani Helsingin paikallis- ja sotahistoriaan. Luen tällä hetkellä Jarmo Niemisen toimittamaa järkälemäistä tietokirjaa Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Viimeisin lukemani kaunokirja on samaa aihetta sivuava Kjell Westön Missä kuljimme kerran.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

Olisin kernaasti ollut mukana JEE, JEE, JEE – Suomalaisen rockin historia -kirjan toimituskunnassa.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?

Kirjalla on vankka asemassa digitalisoituvassa ja sirpaloituvassa mediatodellisuudessa. Painettu kirja on hyvä formaatti eikä se ole helposti korvattavissa. Toisaalta minulla ei ole mitään sähkökirjojakaan vastaan. Kirja on tärkeä myös siksi, että sen lukeminen vaatii keskittymistä ja se jättää lukijaansa pysyvän jäljen. Tätä tarvitaan lyhyiden nettiuutisten alati kiihkeämmin täyttämässä maailmassa.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Tietokirjailija pärjää aktiivisella, uteliaalla ja ennakkoluulottomalla asenteella. Taloudellisesti tietokirjailijan on tasapainoiltava palkkatöiden ja apurahojen mahdollistaman tarkan ajankäytön hetteikössä. Ilman apurahoja en pystyisi keskittymään kirjoittamiseen. Tahdonkin kiittää mitä nöyrimmin maassamme ainakin toistaiseksi toimivaa apurahajärjestelmää.

Mikä on seuraava kirjasi?

Kirjoitan Leevi and the Leavings -yhtyeestä tunnetun lauluntekijä, radiotoimittaja ja jalkapallovalmentaja Gösta Sundqvistin (1957–2003) elämäkertaa.

5.10.2015