Tutustu tietokirjailijaan

Tapio Tamminen

Kirkkonummelainen tietokirjailija, tutkija ja toimittaja Tapio Tamminen uskoo narratiivisen tietokirjan voimaan. Hän on kirjoittanut tietokirjoja muun muassa Intiasta ja länsimaisesta äärioikeistosta. Tamminen tunnetaan myös Yle Radio 1:n Kolmannen maailman puheenvuoroista ja Radioateljeen ohjelmistaan. Hänen tuorein teoksensa Kansankodin pimeämpi puoli voitti vuoden 2015 Tieto-Finlandia-palkinnon.

Tapio Tamminen

Kuva: Atena.

Tapio Tamminen, kuinka sinusta tuli tietokirjailija?

Ensimmäinen tietokirjani oli vuonna 1998 julkaistu Moderni Intia – Ristiriitojen suurvalta, jonka tein yhdessä Mikko Zengerin kanssa. Kehitysmaatutkimuksen opettajina olimme laajasti perehtyneet intialaiseen yhteiskuntaan ja huomanneet, että aiheesta ei ollut kunnollista oppikirjaa suomeksi.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Kirjani jakautuvat oikeastaan kahteen kategoriaan: yleiset tietokirjat ja narratiiviset tietokirjat. Edelliset sopivat myös oppikirjoiksi yliopistoon, kuten tuo Moderni Intia ja vuonna 2008 julkaistu Guruja, joogeja ja filosofeja – Intian filosofiaa. Jälkimmäiset on suunnattu laajemmalle yleisölle, kuten Kansankodin pimeämpi puoli.

Miten kirjasi syntyvät?

Hyvän ja innostavan aiheen löytäminen on tärkeintä. Narratiivisten tietokirjojen kohdalla olen tavallaan testannut aiheen kiinnostavuuden tekemällä siitä ensin Yle Radio 1:n Radioateljeelle feature-tyyppisen ohjelman.

Kansankodin pimeämpi puoli kertoo rotuoppien ja nationalismin roolista Ruotsin historiassa. Mikä vaikutus äärioikeistolaisilla aatteilla on ollut kansankodin kehityksessä?

Jäljitän kirjassani tuon aatteen juuria 1800-luvun lopulta alkaen. Tuolloin Ruotsi oli rotubiologisen tutkimuksen johtavia maita maailmassa.

Konservatiivinen yhteiskuntateoreetikko Rudolf Kjellén alkoi käyttää kansallissosialismin käsitettä vuonna 1910. Pari vuotta myöhemmin hän alkoi puhua ruotsalaisesta kansankodista. Samalla hän kehitti eräänlaista ideologista kolmannen tien oppia myöhempien fasismiteoreetikkojen tavoin. Kansakunnan puhtaudesta tuli merkittävä ihanne 1930-luvulla kansankodin alkutaipaleella. Tuo ajattelu näkyy yhä ruotsalaisen äärioikeiston ideologisena ihanteena.

Millainen vaikutus esiin nostamillasi teemoilla on ollut Suomessa?

Hankala sanoa, mutta toivottavasti se on nostanut kiinnostusta suomalaiseen uusnationalismiin – ja ehkä myös rasismin juuriin yleisesti.

Minkälaisista kirjoista pidät itse?

Kaunokirjallisuuden puolella olen ”kallellaan” klassikkoihin. Dostojevski on ollut aina ehdoton suosikkini. Pyrin kuitenkin seuraamaan uuden kotimaisen kaunokirjallisuuden ohella myös ulkomaista, erityisesti intialaista.

Kiinnostavia tietokirjoja on todella paljon. Useimmat viimeksi lukemistani liittyvät Intian ja lännen kulttuuriseen vuorovaikutukseen. Vaikuttavin niistä on Hans Haklin Eranos – An Alternative Intellectual History Of The Twentieth Century.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

Niitä on tietysti paljon, mutta viimeksi lukemistani voisin mainita Julian Bagginin What’s It All About? Siinä käsitellään hauskasti elämän suuria kysymyksiä filosofian näkökulmasta.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?

Tietokirjojen osalta yhä suurempi osa ilmestynee ainoastaan e-kirjoina. Näihin kuuluvat esimerkiksi ensyklopediset tietokirjat, oppikirjat ja muut pelkästään tietoa välittämään pyrkivät kirjat. Narratiiviset tietokirjat, joihin luen esimerkiksi laajoja kulttuurifilosofisia kaaria jäljittävät teokset, ilmestyvät painettuina.

Mutta kirjahan ei sinänsä häviä mihinkään, vaikka alustat muuttuvat. Narratiiviset tietokirjat murtavat jatkossa entistä enemmän raja-aitoja kaunokirjallisuuteen. Kuvaavaa on, että kirjallisuuden Nobel-palkinnon sai tänä vuonna Svetlana Aleksijevitš reportaasityyppisistä teoksistaan.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Suomessa ei liene yhtään tietokirjailijaa, joka eläisi kirjoillaan. Monet tekevät samoin kuin itsekin: kirjojen ohella erityyppistä kirjoittamista median eri kanaviin. Samalla on toimittava tutkijana, opettajana tai muussa vastaavassa ammatissa.

Mikä on seuraava kirjasi?

Olen valmistellut jo pitkään kirjaa lännen itämaistumisesta. Toisaalta olen kerännyt myös islamismiin liittyvää aineistoa. Ehkä viimeksi mainittu valmistuu ensin.

4.2.2016