Tutustu tietokirjailijaan

Suvi Vehmanen

Suvi Vehmanen

Muut tittelisi?

Kuvittaja, toimittaja, biologi.

Asuinpaikkasi?

Pori.

Mitä kirjoja kirjoitat?

Kirjoitan lasten luontokirjoja. Pyrin välittämään tietoa luonnosta erityisesti satujen ja tarinoiden avulla.

Lasten tietokirjoja olen tehnyt viisi: Lapsen oma luontokirja (2007), Miksi leppäkertulla on pilkut (2008), Lapsen oma vesikirja (2009), Lapsen oma petokirja (2010) sekä Lapsen oma talvikirja (2012).

Kuinka sinusta tuli tietokirjailija?

Aloitin kirjoittamalla luontosatuja Lasten luontolehti Sieppoon ja luontoartikkeleita sekä muita lehtijuttuja  muun muassa Suomen Luontoon ja Voi hyvin -lehteen. Lastenkulttuuri on kuitenkin lähinnä sydäntäni. Tutkin ja tarkkailen luontoa innokkaasti ihmetellen, lapsen lailla, mutta aikuisen tietotaidolla varustettuna. Haluan välittää tätä innostusta ja tietoa lukijoille, jotta mahdollisimman monet lapset voisivat saada iloa ja kokemuksia luonnosta.

Miten kirjasi syntyvät?

Kirjan synty on pitkä prosessi, joka alkaa ideasta ja aineiston keruusta. Yleensä aihe itää mielessä kuukausia ennen varsinaisen työn alkua. Aineiston keruu on sekamelskaa, jossa työpöytä täyttyy kirjoista ja lehdistä ja mielikuvat sisällöstä ovat vielä hajanaiset. Tekstin teon aloittaminen on aina vaikeaa. Tuntuu, että punaista lankaa ei löydy millään. Oivallukset kuitenkin tulevat aikanaan, kun niitä on tarpeeksi pähkäillyt. Sen jälkeen tekstin kirjoittaminen sujuu yleensä paremmin.  Kirjan viimeistely vie aikaa ja kysyy hermoja ja kärsivällisyyttä, sillä painettuun teokseen ei saisi jäädä virheitä esimerkiksi taiton jäljiltä.

Mitä tietokirjailijana toivot?

Toivon, että kirjani löytävät lukijansa ja lukijat saisivat niistä iloa, tietoa ja elämyksiä. Yleensä tietokirjailijan työ mielletään tärkeäksi, mutta työn edellytyksiin kuten toimeentuloon ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?

Historiallisesti katsoen mediat ovat aina täydentäneet toisiaan. Painettu kirja pitää pintansa, koska sitä on niin mukava lukea ja pitää mukana! Kirjallisen kulttuurin säilymiseen ja kehittämiseen on silti paneuduttava vakavasti. Se ei tapahdu itsestään, ja se vaatii myös rahaa. Sähkökirjat ovat tulleet jäädäkseen.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Tietokirjailija pärjää vaihtelevasti. Useimmilla on joku virka tai työ, joka tuo elannon. Minä olen tähän asti ollut päätoiminen kirjailija ja kynän käyttäjä, mutta aikansa kutakin. Harva kirjailija elää kirjallisella työllään. Paitsi taloudellisesti, työn luonne on myös henkisesti vaativaa.

Sinut palkittiin yhdistyksen jäsenkokouksessa Tietopöllö-palkinnolla. Miltä palkinnon saaminen tuntui?

Palkinto tuntui erittäin hienolta! Kyllä jokainen kirjailija jossakin vaiheessa toivoo tunnustusta työlleen.

Palkitseminen on myös hyvä keino nostaa esiin laadukasta kotimaista kirjallisuutta ja sen tekijöitä. Julkisuus toimii tässä hyvin tarkoituksenmukaisesti.

29.11.