Tutustu tietokirjailijaan

Sari Näre

Sari Näre on valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti. Hän on toiminut mm. tutkijana, tietokirjailijana, kriitikkona, kaupunginvaltuutettuna ja Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajana. Hänet palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla ansioistaan tietokirjailijana Helsingin Kirjamessuilla 2019.

Sari Näre

Sari Näre Tietokirjailijapalkinnonjaon jälkeen.

Sari Näre, kuinka sinusta tuli tietokirjailija?

Valtiotieteellisestä valmistumiseni jälkeen olen kirjoittanut työkseni ensin lähinnä kriitikkona ja toimittajana, sitten tutkijana ja päätoimittajana. Ennen kun täytin 50 vuotta päätin, että jos en siihen mennessä ole saanut vakinaista virkaa, en sellaista enää haekaan enkä myöskään ala havitella professuuria. Suomen Akatemian hakuihin sisältyvä ikäsyrjintä ei myöskään inspiroinut minua tuhlaamaan aikaa raskaisiin hakuprosesseihin.

Olin päätynyt lasten ja nuorten sota-ajan kokemusten tutkimisen pariin, ja aihe johti aina seuraavaan. Suuntauduin tietokirjoittamiseen myös siksi, että mielestäni se palvelee paremmin suomalaista yhteiskuntaa kuin akateemisilla kansainvälisillä kentillä kilpailu.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

1990-luvulla aiheeni koskivat etupäässä nuoriso- ja sukupuolikulttuuria, ja 2000-luvun alkupuolella tunteiden sosiologiaa, julkisuuden intimisoitumista sekä seksuaalista ja performatiivista väkivaltaa. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana olen keskittynyt 1900-luvun sotakokemuksiin Suomessa: sisällissotaan Helsingissä, nuorten militarisointiin ja Suur-Suomi-hankkeeseen, lasten ja nuorten sota-ajan kokemuksiin, toisinajattelijoiden kohteluun sekä rintamamiesten seksuaalikerrontaan varsinkin jatkosodassa. Kirjoittamisen tyylini on muuttunut matkan varrella tieteellisemmästä yleistajuisempaan suuntaan.

Miten kirjasi syntyvät?

Kiinnostun aiheista usein intuitiivisesti, ja edellinen aihe synnyttää helposti seuraavan. Sotateemoja tutkiessani olen huomannut välillä jälkeenpäin, että olenkin tutkinut aiheita, jotka koskevat omia juuriani, kuten sisällissodan vankileirit niin vartijoiden kuin vankienkin kannalta tai poliittiset vangit jatkosodassa.

Sotien aihepiirin äärelle minut johdatti isäni kuoleman jälkeen paljastunut tieto, että hänet oli määrätty Turun ilmatorjuntaan 16-vuotiaana. Äidistäni olin aina tiennyt, että hän oli täyssotaorpo, ja olenkin tutkinut myös sotaorpoja. Kirjoitusprosessini ovat tyypillisesti intensiivisiä, ja toisinaan teksti syntyy kuin itsestään.

Minkälaista kirjallisuutta luet?

Kaunokirjallisuudessa olen viime aikoina lukenut lähinnä suomalaisia naiskirjailijoita, viimeksi Elina Hirvosen koskettavan romaanin Punainen myrsky. Matkoille Eurooppaan minulla on tapana ottaa usein mukaan holocaust-kirjallisuutta. Viimeksi luin ravisuttavan kirjan Irena Sendleristä, joka pelasti 2500 juutalaislasta Varsovan getosta sekä Hannah Arendtin pelottavan ajankohtaisen teoksen Totalitarismin synty. Tietokirjallisuuden lukeminen painottuu minulla yhteiskunnallisiin ja historiallisiin teoksiin, ja kirjamessuilta käyn aina penkomassa antikvariaattiosaston.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

Aina vain paremman.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?

Kirjallisuudella – etenkin tietokirjallisuudella – tulee olemaan yhä tärkeämpi merkitys sosiaalisen median kaventaman viestinnän maailmassa. Disinformaation aikakaudella valeuutisineen ja vihapuheineen tietokirjat tarjoavat koherentteja todellisuuksia maailman jäsentämiseen.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Harva tietokirjailija tulee toimeen pelkästään tietokirjoja kirjoittamalla, vaan tuloja elämiseen pitää kerätä useista lähteistä.

Sait Tietokirjailija-palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta tietoteostuotannosta Helsingin Kirjamessuilla 2019. Miltä tällainen huomionosoitus tuntuu?

Olen hyvin kiitollinen saamastani tunnustuksesta. Se ikään kuin kruunaa viisikymppisenä tekemäni ratkaisun ryhtyä tietokirjailijaksi ja kannustaa jatkamaan valitsemallani tiellä.

Mitä on työn alla juuri nyt?

Olemme tekemässä kirjaa työttömien tarinoista: oma näkökulmani aiheeseen on antropologinen. Olen alkanut myös tutkia soturisukujuuriani, mikä on herättänyt kiinnostukseni vuosisatojen taakse...


5.12.2019