Tutustu tietokirjailijaan

Rainer Oesch

Rainer Oesch on varatuomari ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori, joka on erikoistunut aineettomiin oikeuksiin eli immateriaalioikeuksiin. Oesch on kirjoittanut teollis- ja tekijänoikeuksista teoksia ja tieteellisiä artikkeleita sekä osallistunut alansa kokoomateosten toimittamiseen. Muita hänen tutkimiaan aiheita ovat mm. oikeus valokuvaan, patentti- ja tavaramerkkioikeus sekä tekijänoikeussopimukset. Oesch valittiin Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen uudeksi jäseneksi yhdistyksen syyskokouksessa 2017.

Rainer Oesch

Rainer Oesch, miten sinusta tuli tietokirjailija?

Alkuvaiheessa yliopistouraani kiinnostuksen kohteitani olivat vakuutus- ja vahingonkorvauskysymykset. Tällöin laadin esimerkiksi Valittujen Palojen julkaisemaa Naisen lakikirjaa varten osuuden, joka käsitteli vakuutuksia ja niiden tarpeellisuutta. Kirjoitin myös erilaisia populäärimpiä artikkeleita eri organisaatioiden lehtiin. Niiden aiheita olivat esimerkiksi potilas- ja lääkevakuutukset ja jopa löytötavaralainsäädäntö, mutta näistä töistä on jo aikaa. Lisäksi opetin eri paikoissa, mikä oli hyvin opettavaista erityisesti itselleni.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Viime aikoina olen laatinut lähinnä tieteellisiä kokoomateoksia yhdessä oppilaideni kanssa. Pidän kompaktin tieteellisen artikkelin kirjoittamista alan lehteen hyvin tarpeellisena ja vaikeanakin lajina. Juridiikka on myös ns. käytännönläheinen tiede, jolloin raja populääritieteellisen ja hyvin tieteellisen kirjoittamisen välillä ei ole aivan selvä. Oikeuselämän ongelmat koskettavat jokaista.

Miten kirjasi syntyvät?

Kirjojen kirjoittamiseen vaaditaan hyvät perustiedot, alan lukeneisuutta ja kokonaiskäsitystä, jotta tarkasteltavat teemat etenisivät mahdollisimman selkeästi. Seuraan alan kirjallisuutta ja myös oikeuskäytäntöä kansallisista tuomioistuimistamme (mm. markkinaoikeus), EU:n tuomioistuimista ja lisäksi eräistä ’vapaaehtoisista’ elimistä kuten tekijänoikeusneuvostossa.

Millaisista kirjoista itse pidät?

Elämäkerroista. Viimeksi luin Rosemary Sullivanin kirjoittaman Svetlana Stalinin elämäkerran Stalinin tytär. Nyt viimeistelen Simon Sebag Montefioren massiivista kirjaa Romanoveista. Teos tarkensi paljon tietojani ja syvensi syksyllä tekemääni Pietarin matkaa. Myös tietoiskut eri elämänalueilta – olivatpa ne kuntoilusta, taloudesta tai historiasta – ovat mielestäni erittäin hyvää matkalukemista.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

Esimerkiksi yrityksen sopimusoppaan. Se tosin on ehkä aiheena liian laaja, ellei sitä rajaisi vain tietynlaisiin sopimuksiin kuten määrätynlaisiin luovutuksiin. Sopii toivoa, että haaveiksi jääneitä projekteja ei kenenkään kohdalle osu liikaa.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?

Edelleen hyvin tärkeänä. Kokonaisuuksia voidaan hahmottaa vasta kirjoja lukemalla. Kirjan teknisen muodon puolesta eletään kuitenkin murrosta aineiston siirtyessä yhä enemmän digitaaliseen muotoon, mikä tekee lukemisesta ja oppimisesta aiempaa lyhytjännitteisempää ja pirstoutuvampaa. Tähän haasteeseen pitäisi jotenkin pystyä vastaamaan. Eri alojen tietokirjat tulevat kuitenkin edelleen elämään hyvin.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Vain työtä tekemällä voi saada inspiraatiota ja motivaatiota toimintaansa. Tietenkin myös lukemalla ja käyttämällä esikuvia eettisesti oikein, eli esimerkiksi viittaamalla asianmukaisesti lähteeseensä, ei tietenkään suoraan plagioimalla.

Tietokirjailija pärjää myös tiedostamalla oikeutensa, sananvapautensa ja tekijänoikeutensa. Myös jonkinlaisen henkilökohtaisen ’sopimuspolitiikan’ miettiminen ja luominen on hyvä asia. Näkyvyyden saavuttaminen on hyvin tärkeää, mikä pitäisi myös sopimuksissa muistaa. Sen tulisi olla esimerkiksi kustantajan markkinointivelvoitteissa selkeästi mukana. Useimmiten tekijä tuijottaa enemmän kustannussopimuksen rojaltiprosentin tasoa kuin muita asioita, joilla on myös merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Mitä on työn alla juuri nyt?

Olen juuri tekemässä pyydettyä luentoa Berliinin Humboldt-yliopistoon. Siinä käsitellään oikeutta tietoon, sopimuksia ja tekijänoikeutta. Tämä on minulle erittäin miellyttävä ja kunnianhimoinen haaste. Tiedän, että kuulijoina on paitsi arvostettuja kollegoita myös alan huomattavia tunnettuja toimijoita, jotka mielellään keskustelevat ja arvioivat esitettyjä kantoja.

Tämän lisäksi työn alla on erään varastetun taiteen palauttamista koskevan väitöskirjan arvio, sekä laajempia suunnitelmiaa alan sopimuksista ja Berliinin esitelmän aiheiden pohjalta.

 

2.2.2018