Tutustu tietokirjailijaan

Pekka Valtonen

Pekka Valtonen on historioitsija ja antropologi. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja erilaisista historiallisista aiheista, kuten Karibian, Suomen, Euroopan ja Latinalaisen Amerikan historiasta. Valtonen palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla ansiokkaasta tietoteostuotannosta lokakuussa 2020.

Pekka Valtonen

Pekka Valtonen Tietokirjailijapalkintojenjaon jälkeen lokakuussa 2020.

Pekka Valtonen, kuinka sinusta tuli tietokirjailija?

Olin pitkään akateemisella uralla. Ainakin humanistis-yhteiskunnallisella alalla, mitä edustan, kirjoittaminen on tärkeällä sijalla, suorastaan elinehto. Siirtymä päätoimiseksi tietokirjailijaksi tapahtui 2010-luvulla tilanteessa, jossa minulla oli kaksivuotinen apuraha erääseen teoshankkeeseen.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Historia-aiheisia, lavealla ”skoopilla”. Olen kirjoittanut Latinalaisen Amerikan, Karibian, Euroopan ja Suomen historiasta eri aikakausilta. Olen hahmotellut mielessäni myös kulttuurihistoriallista esseekokoelmaa, mutta se ei ole vielä edennyt työvaiheeseen saakka. Myös taidehistorialliset aiheet väikkyvät mielessä.

Miten kirjasi syntyvät?

Alussa hitaasti hahmottuen mutta loppua kohti tahtia kiihdyttäen. Olen havainnut, että puoliväliin pääseminen tietokirjan arvioidusta laajuudesta on ylämäkeä, mutta toinen puolikas on alamäkeä, mikä tarkoittaa prosessin raskautta ja keveyttä. Jossakin vaiheessa palaset tuntuvat loksahtavan paikoilleen ja alkaa näkyä selvemmin, mitä vielä tarvitaan, ja silloin työ helpottuu. 
 
Minkälaista kirjallisuutta luet?

Kirjoitustöitteni vuoksi enimmäkseen historia-aiheisia kirjoja. Kun kirjoitan Euroopan ja muun maailman historiasta uuden ajan alkupuolella, lukemani teokset ovat yleensä vieraskielisiä. Jos vuorokaudessa olisi enemmän tunteja, lukisin mielelläni enemmän kaunokirjallisuutta sekä esseitä ja sellaisia elämäkertoja, jotka eivät liity kirjahankkeisiini.

Viimeisin lukemani kaunokirjallinen teos taitaa olla Hilary Mantellin Susipalatsi-trilogian toinen osa Syytettyjen sali – kolmas osa odottaa vielä vuoroaan. Myönnettäköön, että sekin on samalla mainiota historian kuvitusta 1500-luvun alun Englannista. Yhdessä vaiheessa luin kirjoittamisen vastapainoksi pelkästään englanninkielisiä dekkareita.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

Ulkomaisista kirjoista esimerkiksi isä ja poika McNeillin teoksen Verkottunut ihmiskunta: yleiskatsaus maailmanhistoriaan tai Yuval Noah Hararin Sapiens: Ihmisen lyhyt historia. Kotimaisista tietokirjoista viime vuosilta muistan innoittuneeni Panu Rajalan kirjoittamasta Mika Waltari -elämäkerrasta Unio mystica. Waltarin teokset kun olivat nuorempana intohimon ja keräilyn kohde.

Millaisena näet tietokirjallisuuden tulevaisuuden?

En kovin valoisana. Nimikkeiden määrä kyllä kasvaa koko ajan, mutta myyntimäärät pienenevät. Kirjojen elinkaari (niin kirjakaupoissa kuin kirjakritiikissäkin) on nykyisin kovin lyhyt, vaikka on myös paljon tietokirjoja, jotka eivät ole päiväperhosia ja joiden sisältö ei äkkiä vanhene.

Äänikirjoina tietokirjat voivat saada uusia lukijoita, mutta kaikista tietokirjoista sellaisia ei tehdä. Lisäksi tekijän tulot äänikirjoista ole samalla tasolla kuin tulot painetuista kirjoista.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Pelkillä myyntipalkkioilla ja lainauskorvauksilla kehnosti, oikeastaan ei lainkaan. Apurahat ovat ehdottoman tärkeitä. Tietysti aina välillä tietokirjojenkin joukosta nousee myyntimenestyksiä, ei tosin omista teoksistani.

Jotkut aiheet kiinnostavat lukijoita vuodesta toiseen (kuten Suomen käymät sodat ja suurmiehet). Olenkin vitsaillut, että tuleva, ei vielä kirjoitettu bestsellerini tulee käsittelemään joko Kekkosta, Mannerheimia tai talvisotaa, tai kaikkia yhdessä.

Sinut palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla lokakuussa 2020 ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Miltä tällainen huomionosoitus tuntuu?

Kertakaikkisen hienolta. Kirjojeni aiheet ovat olleet sellaisia, että päivälehtien arvosteltaviksi ne eivät ole juuri nousseet. Siksi on välillä tuntunut, ettei niitä kukaan noteeraa. Näköjään on kuitenkin noteerattu. Kiitän ja pokkaan.

Mitä on työn alla juuri nyt?

Työn alla on sotienvälisen Suomen aatehistoriaan liittyvä teos sekä eurooppalaisia hallitsijoita käsittelevä teos. Olen myös muiden töiden ohessa kirjoittanut harrastuksen luonteisesti ja siksi hitaasti edeten kolmatta teosta, joka liittyy afroamerikkalaiseen musiikkiin. Saa nähdä, mikä niistä näkee ensimmäisenä päivänvalon kirjan muodossa.

26.11.2020