Tutustu tietokirjailijaan

Mike Jurvélius

Metsäpalontorjunnan asiantuntijan Mike Jurvéliuksen kirjat ovat käytössä yli 200 valtiossa eri puolilla maailmaa. Turengissa asuva Jurvélius kirjoittaa oppi- ja opaskirjoja ministeriöille, YK:n alaisille järjestöille, oppilaitoksille ja viranomaisille. Jurvéliuksen tunnetuimmasta teoksesta, opetushallituksen alun perin tilaamasta metsäpalontorjunnan käsikirjasta on tullut kiitosta niin Vladimir Putinilta kuin Filippiinien entiseltä presidentiltä Gloria Macapagal-Arroyolta.

Mike Jurvélius

Mike Jurvélius, miten sinusta tuli tietokirjailija?

50 vuotta sitten – vuonna 1965 – lähdin ”Lännen Lokariksi” Kanadan Brittiläiseen Kolumbiaan, jossa uudet työolot ja yli 80 metriset puut vaativat uusien tietojen taltiointia. Aluksi tein taltiointityötä Metsäalan asiantuntijoiden Meton Metsäkalenteriin.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Kirjoistani 12 ovat metsäalan tieto- ja tietosanakirjoja. Lisäksi olen kirjoittanut omaelämäkerran 55 vuoden työurasta 44 eri maassa.

Miten kirjasi syntyvät?

Kirjani syntyvät tarpeesta luoda soveltuvaa oppimateriaalia erilaisille kohderyhmille, kuten esimerkiksi afrikkalaisille kyläpäälliköille, HIV- ja aids-valistustyöhön, metsäoppilaitoksille ja yliopistoille, kansainvälisille ympäristöjärjestöille, naisten maatalouden kulotustöihin, kylien evakuointeihin metsäpalojen sattuessa ja metsien ennallistamiseen.

Olet ollut mukana kirjoittamassa metsäpalontorjunnan käsikirjaa, joka on käytössä yli 200 valtiossa ympäri maailmaa. Millaisen työn tulos kirjan laaja leviäminen on?

Käsikirja tehtiin alun perin Kotkassa tarjottavaan metsäopettajien globaaliin koulutukseen. Kirjaa tehtiin vuosina 1988–1993. Kaikki sen ajan oppaat olivat maa- ja olosuhdekohtaisia eikä mitään yleistä globaalia englanninkielistä materiaalia ollut saatavilla.

Suomalaista metsäpalontorjunnan opastajien oppikirjaa jaettiin ympäri maailmaa kehitysmaissa, YK-järjestöjen metsäkokouksissa – joissa oli edustajia 160 maasta – ja kansainvälisissä ympäristöjärjestöissä. Lisäksi kirjaa jaettiin eri maiden pelastusviranomaisille. Kirja kirjoitettiin suoraan englanniksi, ja tällä hetkellä siitä on olemassa käännökset arabiksi, farsiksi, italiaksi ja venäjäksi. Espanjan- ja makedoniankieliset käännökset ovat työn alla YK:ssa kuluvana vuonna.

Muun muassa Vladimir Putin ja Filippiinien entinen presidentti Gloria Macapagal-Arroyolta ovat kiittäneet Suomea kirjasta sekä avusta palontorjunnan ongelmiin.

Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?

Viimeksi luin Ilkka Remeksen Hornan, joka kuvastaa hyvin Suomen poliittisen johdon epävarmuutta Nato-asiassa. Suomi ei ole omaksunut kansainvälistä niin kutsuttua kriisinhallinnan johtamisjärjestelmää (ICS), joka kehitettiin metsäpalontorjuntaan helpottamaan osallistuvien maiden rajanylityksiä. ICS- eli Incident Command System -järjestelmässä, Tasavallan Presidentti johtaa kriisihallintaa.

Mikä tietokirjan haluaisit kirjoittaa?

Tietokirjan maapallon mannerlaattojen pahimmista risteyskohdista, kuten Chilen Concepciónista, Sisilian Salmesta, Japanin Sendaista ja Sumatran Banda Acehista. Kolmessa ensin mainitussa kohteessa olen ollut töissä, onneksi en Tsunamin aikaan.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?

Samanlaisena, jota ruoditaan Laatua! Oppimateriaalit muuttuvassa tietoympäristössä -kirjassa.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Omalta osaltani voin sanoa, että rahallisesti todella surkeasti. Suomen ulkoministeriö soveltaa non-copyright-menetelmää, samoin kuin kaikki YK-järjestöt. Menetelmän mukaan kirjoittaja ei saa mitään tekijänoikeuskorvausta työstään, jonka on tehnyt heidän työajallaan.

Mikä on seuraava kirjasi?

Seuraava kirjani käsittelee ihmisen tulenteon vaikutuksia maapallon nykymetsien paloekologiaan. Kaikki maapallon nykyiset puustoiset heinikot ovat syntyneet ihmisen tulenteon seurauksena, vanhimpina Afrikan savannit, joita ihminen on kulottanut yli 1,5 miljoonan vuoden ajan, ja nuorimpina Kaakkois-Aasian Imperata-heinikot, jotka ovat ainoastaan 70 vuoden ikäisiä.

10.4.2015