Tutustu tietokirjailijaan

Mervi Holopainen

Mervi Holopainen on biologian ja maantieteen lehtori Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa. Holopainen on tehnyt biologian oppikirjoja sekä yläkouluun että lukioon. Holopainen valittiin Suomen tietokirjailijat ry:n hallitukseen syyskokouksessa 2019. Hän on saanut Oppikirjailijapalkinnon vuonna 2013.

Mervi Holopainen

Kuva: Varpu Heiskanen / Itä-Suomen yliopisto

Mervi Holopainen, kuinka sinusta tuli oppikirjailija?

Oppikirjailijaksi useimmat päätyvät varmaan samalla tavalla kuin minäkin, sattumalta. Tein kasvatustieteen lisensiaattityötä, ja tarkastelin siinä oppikirjojen selityksiä evoluutiosta. Jotain kautta tämä päätyi kustannustoimittajan korviin, ja minua pyydettiin antamaan lausunto sillä hetkellä käytössä olevasta lukion biologian kirjasta. Siitä sitten pitkä ura oppikirjailijana alkoi.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Olen ollut tekemässä biologian oppikirjoja sekä yläkouluun että lukioon. Oheismateriaaleja, kuten työkirjoja, opettajanoppaita, lisämateriaaleja ja nykyisin erilaisia digitaalisia materiaaleja on tullut tehtyä runsaasti.

Miten kirjasi syntyvät?

Oppikirjailijana minulle on tärkeää, että opetussuunnitelman lisäksi taustalla on pedagoginen näkemys. Joten edelleen, noin kahdenkymmenen oppikirjailijavuoden jälkeen, mietin usein oppitunteja valmistellessa, miten asian voisi selittää vielä ymmärrettävämmin oppilaille ja opiskelijoille. Nämä ajatukset sitten pyrin siirtämään tekstiin. Biologian kirjat sisältävät myös runsaasti käytännön kokeellisia ja maastossa tehtäviä tutkimustehtäviä. Ne kaikki pitää ensin kokeilla itse.

Oppikirjailu vaatii runsaasti taustatyötä. Toimivat suhteet yliopistoon ovat usein tarpeen eli kun jotain asiaa lähtee selvittämään, pitää uskaltaa kysyä neuvoja ja vinkkejä asiantuntijoilta. Biologia on nopeasti kehittyvä tieteenala, joten uusimpaan tietoon pitää aina perehtyä.

Olen koko ajan työskennellyt tekijäryhmässä. Ryhmävoima on se, joka auttaa myös kirjoitusprosessissa. Sisällysluetteloa väännetään yhdessä, ja sitten alkaa teksti hahmottua. Itse työskentelen mielellään niin päin, että selvitän ensin suuret linjat ja sitten lisään tekstiin pikkuhuomioita ja esimerkkejä. Kirjoittajana olen harppoja. Kun kirjoitan jotain osaa, siirryn seuraavaan ja sitten palaan edelliseen. Siinä välissä teksti muhii taustalla ja selvitän taustoja.

Minkälaista kirjallisuutta luet?

Lukeminen on minulle tärkeää, mutta osittain se on kausiluonteista. Kesäisin luen dekkareita ja hyvin monenlaisia luontokirjoja. Anto Leikolan kirjoihin palaan aina tasaisin väliajoin. Talvisin on enemmän aikaa esimerkiksi elämäkertojen ja romaanien lukemiseen. Kotimaisista kirjoittajista ehkä Kjell Westö on mainittava yhtenä ja ulkomaisista Margaret Atwood.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

Kotimaisista eläin- ja kasvilajeista kertovan lastenkirjan lapsenlapsilleni.

Millaisena näet tieto- ja/tai oppikirjallisuuden tulevaisuuden?

Uskon ja luotan siihen, että hyvin laadituilla ja laadukkailla oppimateriaaleilla on merkitystä tulevaisuudessakin. Oppikirjojen laadun tulee perustua pedagogisesti perusteltuun lähestymistapaan ja asiasisällön opetussuunnitelmaan ja uusimpaan tietoon. Oppikirja voi toki tulevaisuudessa olla pelkästään digitaalinenkin, mutta sen laadusta ei pidä tinkiä.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Oppikirjailija ei pärjää taloudellisesti pelkästään oppimateriaaleista saaduilla tuloilla. Tulevaisuus jopa huolestuttaa, jos ilmaisen oppimateriaalin tuominen toiselle asteelle aiheuttaa kustannuspaineita. Uusia, innovatiivisia materiaalien tekijöitä voi olla vaikeaa saada, jos korvaus työmäärään nähden on pieni. Tuntipalkkaa oppikirjailija ei voi laskea, mutta työstä saa toki paljon muutakin. Oppii uutta, opettaja saa ideoita työhönsä ja työryhmien kautta saa uusia ystäviä.

Sinut valittiin yhdistyksen syyskokouksessa 2019 uudeksi jäseneksi yhdistyksen hallitukseen vuodesta 2020 alkavalle kolmivuotiskaudelle. Miltä ensimmäinen vuosi tuntuu?

Koronarajoitukset ovat tuoneet oman haasteensa alkavaan kauteen. Ehdin olla yhdessä lähikokouksessa, jonka jälkeen kokoukset ovat olleet etänä. Niinpä ihmisiin tutustuminen on jäänyt vähäisemmäksi. Mutta mielenkiintoisia asioita on tullut eteen, ja toivottavasti jossain vaiheessa myös lähikokoukset alkavat.

Mitä on työn alla juuri nyt?

Nyt uudistetaan lukion biologian oppimateriaalia vuonna 2021 alkavaan opetussuunnitelmaan. Lisäksi laaditaan uusia digitaalisia materiaaleja tukemaan entisiä materiaaleja.

24.9.2020