Tutustu tietokirjailijaan

Markku Töllinen

Pitkän uran opettajana tehnyt kangasalalainen Markku Töllinen on oppikirjailija, joka tunnetaan erityisesti alakoulun äidinkielen ja uskonnon oppikirjojen tekijänä. Hänet palkittiin yhdessä Ilkka Niiniluodon kanssa vuoden 2015 Warelius-palkinnolla laajasta ja korkealaatuisesta tietoteostuotannosta ja merkittävästä vaikutuksesta suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Markku Töllinen

Kuva: Laura Haavisto.

Markku Töllinen, kuinka sinusta tuli oppikirjailija?

Matka oppikirjailijaksi alkoi toimiessani alkuopetuksen lääninkouluttajan tehtävissä silloisessa Hämeen läänissä. Työni oli tuoda uusia ajatuksia ja ideoita alkuluokkien opettajille. Kiersin läänin eri kunnissa, pidin koulutuspäiviä, tapasin opettajia, kartoitin ongelmia ja kerroin, miten asioita voi tehdä toisin.

Näin paljon sellaisia pedagogisia asioita, joita halusin uudistaa. Suunnittelin muun muassa opetuspaketin, jonka tarkoituksena oli innostaa lapsia kirjallisuuden pariin. Paketti ajautui myös Weilin+Göösin äidinkielen osastolle, josta otettiin yhteyttä ja ehdotettiin osallistumista oppikirjan tekoon. Se oli Aapiskukko-projekti vuonna 1979. Yhtenä tekijänä toimi Mervi Wäre, jonka kanssa yhteistyö jatkui yli 20 vuotta. Hän opetti minut oppikirjailijaksi.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Olen ollut mukana tekemässä useita tunnettuja alakoulun äidinkielen ja uskonnon sarjoja, kuten Aapiskukkoa, Iloista aapista, Salaista aapista, Salaista äidinkieltä, Hyvää Paimenta, Suurta kertomusta ja Aarretta, johon työstämme työryhmän kanssa parhaillaan viidennen ja kuudennen luokan materiaalia. Lisäksi olen tehnyt alle kouluikäisille suunnattuja Oppi ja ilo -materiaaleja.

Miten kirjasi syntyvät?

Oppimateriaalin tekeminen on yhteistyötä. Aapista tehdessä työryhmän pedagogit suunnittelevat oppikirjan rakenteen ja miettivät erilaisia pedagogisia ratkaisuja. Sitten tilataan lastenkirjailijalta tekstejä ja kuvittajalta kuvitus.

Kirjan työstäminen on pitkä prosessi, jonka aikana niin tekstejä kuin kuviakin muokataan yhdessä moneen kertaan. Uskonnonkirjojen tekstit kirjoitamme yleensä itse. Tehtäväkirjat ja opettajan materiaalit syntyvät myös työryhmässä. Aikaisemmin työ tehtiin enemmän työryhmän kokouksissa, mutta nykyään jokainen ryhmän jäsen kirjoittaa yhteisen ideoinnin pohjalta tekstejä, joista toiset antavat palautetta. Näin tekstejä hiotaan ja hiotaan, kunnes kaikki ovat niihin tyytyväisiä. Toimittajat pitävät huolta siitä, että kaikki valmistuu ajallaan ja suunnitelman mukaisesti. Oppi ja Ilo -tuotteet syntyvät saman pöydän ääressä työparini kanssa.

Olet ollut tekemässä erityisesti alakoulun oppimateriaaleja. Millaiset oppimateriaalit toimivat alakoulussa?

Alakoulussa toimivat nykyään parhaiten oppimateriaalit, jotka ovat riittävät suppeita ja jotka tarjoavat erilaisille oppilaille sekä tukea että haasteita. Opettajan materiaali on erittäin tärkeää. Opettajat haluavat mahdollisimman paljon ideoita ja monipuolista tekemistä oppitunneille. Nykypäivänä opettajan sähköinen materiaali on erittäin merkittävässä asemassa.

Minkälaisista kirjoista pidät itse?

Luen mielelläni kotimaista kaunokirjallisuutta ja pohjoismaisia dekkareita ja näiden lisäksi lasten ja nuorten kirjallisuutta. viimeisin lukemani kirja on Jens Lapiduksen Vip-huone, jota luin rinnakkain Salla Simukan Lumikki-trilogian kanssa.

Minkä tietokirjan haluaisit kirjoittaa?

Olisin halunnut ja haluaisin vieläkin suunnitella lapsille suunnatun kirjasarjan, jossa tutustutaan suomalaisiin kirjailijoihin, kuvataiteilijoihin ja säveltäjiin: vähän tekstiä ja sivuja ja paljon kuvia. Ikävä kyllä Suomessa ei ole kysyntää tällaisille kirjoille.

Millaisena näet oppimateriaalin tulevaisuuden?

Koulut tarvitsevat laadukasta oppimateriaalia tulevaisuudessakin. Alakoulussa käytetään tekstikirjoja ja jonkin verran niiden rinnalla tehtäväkirjoja. Opettajan sähköisessä muodossa oleva materiaalipankki korostuu entisestään.

Peruskirjoja ei voida muuttaa suoraan sähköiseen muotoon. Sen sijaan ne muistuttavat tulevaisuudessa nykyisin tarjolla olevia opettajan sähköisiä materiaaleja, joissa on oma osuus tekstillä, kuvalla, tehtävillä, tiedonhaulla ja vaikkapa musiikilla.

Kuinka oppikirjailija pärjää?

Suomen kokoisessa maassa oppikirjailijat pärjäävät hyvin ja huonosti. Meillä on pienet markkinat ikäluokan ollessa noin 60 000 ja kilpailu on kovaa. Kustantaja maksaa tekijöille materiaalin myynnin mukaisen palkkion. Minulla on ollut ilo työskennellä työryhmissä, jotka ovat saaneet aikaan pitkäikäisiä menestystuotteita ja olen aina saanut työstäni hyvän korvauksen.

Mikä on seuraava kirjasi?

Seuraavaksi suunnittelen 4–5-vuotiaille suunnatun Oppi ja Ilo -tuoteperheeseen kuuluvan kirjan, jossa tutustutaan kirjainmerkkeihin ja harjoitellaan niiden piirtämistä.

31.8.2015